Olemme tähtipölyä, lensimme Kuuhun

Minulla on hämärä muistikuva ensimmäisestä kuulennosta. Meillä ei ollut kotona televisiota vakituisesti, mutta silloin oli muistaakseni osuuskaupasta telkkari "testattavana", joten mieleen on jäänyt avaruuspuvussa häilyvä mies mustavalkoruudussa. En muista edes aikuisten olleen sen kummemmin ihmeissään moisesta.

Nyt kun ajattelee, niin olihan se aikamoinen saavutus ihmiskunnalta. Lähetetään matkaan pienehkö metallinen esine, onnistutaan ohjaamaan se melkein 400 000 kilometrin päähän toiselle taivaankappaleelle ja laskeutumaan sinne niin, että kapineen sisällä olleet ihmiset säilyvät hengissä. Siihen toiseenkin mahdollisuuteen oli varauduttu muistopuheita myöten. Lennon onnistuttua ja astronauttien palattua Maan kamaralle Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon pystyi kuitenkin ylpeänä julistamaan, että viikko oli ollut historian mahtavin sitten maailman luomisen.

Kuulennot ovat olleet pitkään jäissä, mutta nyt on alkamassa uusi avaruuslentobuumi. Kuuhun haluavat lähivuosina Yhdysvallat, Kiina, Intia, Venäjä, Japani ja Euroopan avaruusjärjestö ESA. Pitkiä avaruusmatkoja suunnitellaan jo 2020- ja 2030-luvuille. Kansainväliseltä avaruusasemalta saatujen kokemusten perusteella nyt ollaan luottavaisia sen suhteen, että ihminen voi oleskella avaruudessa pitkäänkin ilman vakavia haittavaikutuksia.

Miehitettyjen lentojen lisäksi esimerkiksi Nasa haluaa lähettää Saturnuksen kuuta tutkimaan luotaimen, joka laukaistaisiin matkalle vuonna 2026 ja olisi perillä vuonna 2034. Hyvin kärsimättömille avaruustutkimus ei siis sovi. Suomikin on lähettänyt taivaalle jo kuusi satelliittia. Iisalmelaislähtöinen Vesa Heilala, oletettavasti Suomen ensimmäinen avaruusturisti, arvioi keväällä, että hän saattaisi päästä matkaan 2,5 tunnin avaruuslennolleen jo ensi vuonna.

Avaruustutkimuksesta on ollut paljon ihan "maallista" käytännöllistä hyötyä: esimerkiksi led-valot ja pakastekuivaus ovat sen parissa syntyneitä keksintöjä. Tulevaisuuden visiot ovat vielä hurjempia: ehkä opitaan vaikka säätelemään auringonvalon määrää tietyillä alueilla maan kiertoradalla olevien heijastimien avulla. Tällä voisi olla merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Avaruudessa on myös loputtomasti raaka-aineita ja energiaa, joita ihmiskunta voisi hyödyntää. Varsinainen syy avaruuden tutkimiseen lienee kuitenkin ihmisen sisäänrakennettu uteliaisuus. Tiedon rajoja halutaan puskea yhä laajemmalle.

Muun muassa mustat aukot kiehtovat tutkijoita. Avaruusteleskooppi on havainnut sellaisen 130 miljoonan valovuoden päässä meistä. Kuva: Ho / ESA / Hubble / AFP / Lehtikuva

Oikeastaan vielä paljon avaruuslentoja ihmeellisempää on, että osataan rakentaa valtavia radioteleskooppeja, jotka tuijottavat taivaan syvyyksiin lähes alkuräjähdyksen aikoihin asti, siihen kun energia alkoi muuttua materiaksi. Olemme saaneet ihastella uskomattomia kuvia kaukaisista tähtisumuista ja ensimmäisistä galakseista ja otamme vastaan radiosignaaleja avaruuden syövereistä.

Tämän vuoden alussa uutisoitiin merkillisistä radiopurskeista, joiden selitystä ei vielä tiedetä. Voisiko siellä olla joku, joka lähettää niitä tarkoituksella? Onko missään ketään muita? Saammeko koskaan sitä tietää?

Jos muuta elämää löytyy, se mullistaa koko maailmankuvamme. Yhtä lailla mullistava olisi varma tieto, että edustamme koko mittaamattoman maailmankaikkeuden ainoita tietoisia olentoja. Ylipäätään avaruusmittakaavan ajattelemisen pitäisi saada meidät enemmän yhteen rintamaan täällä Maassa.

Tähtitaivaan alla näemme kauemmas omaan historiaamme kuin missään muualla. Kaikki aine, myös ihmisruumiin ainesosat ovat syntyneet supernovaräjähdyksissä. Olemme kaikki tähtipölyä, avaruuden kansalaisia.

Uusimmat

Nimellä

Lapsia kuin nälkävuosina

Ilmastoahdistusta ei pidä väheksyä

Empatiakyvyn rajoja hakemassa

Kesälomareissulle kotimaassa tuli hintaa – toki halvemmallakin olisi päässyt

Alas Kiven portaita

Olen sisällöllinen väliinputoaja

Matkalla aikuiseksi – käytännön vinkkejä lukion alkuun

Eläköön mittaamiselle!

Kieltäydy turhista töistä

Ei kiirettä minnekään

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.