Onko 17 noin 20?

Yhyy, pakastekasvisjauhispyörykkäpussissa luvataan sisällöksi noin 20 pyörykkää ja siellä oli 17. Kysynpähän vaan, että paljonko vähemmän kuin 20 voi olla noin 20?”

Eipä tiennyt kamu, millaisen metakan viaton faceavaus aiheutti seinälle. Aihepiiri oli niin kuuma.

Millaisia lupauksia ja määreitä kuluttajalle voi antaa?

Onko noin-käsitteen käyttö ylipäätään hyväksyttävää, kun puhutaan kappalemääräisesti myytävistä tuotteista?

Ja mikä tärkeintä: Onko 17 noin 20?

Kaveria harmitti.

Hän oli jo kerran aiemminkin ostanut samanlaisen pussin, mutta ei ollut hoksannut laskea pyöryköiden määrää.

– Olisin voinut tehdä jopa kaksi reklamaatiota. Minähän siis oon elänyt noilla pyöryköillä toista päivää eli määrällä todellakin on väliä!

Vaikka keskustelussa oltiin liikkeellä huumori edellä, moni tuomitsi bulleromäärän huijaukseksi. Immeisten mielestä noin 20 on 19–21. Meni pari päivää ja seurasi uusi päivitys.

– Taas niitä on 17! Yhyy!

Tässä vaiheessa heräsi ikiunessa ollut sisäinen tutkiva journalistini.

Käsillä oli yhteiskunnallista merkittävä aihe, joka huusi tonkimista.

OIin ostanut aiemmin pakastekasvisjauhispyörykkäpussin ja leväytin pussin nyt auki. 17 palleroa.

Joku muukin mainitsi ostaneensa itsekin keskustelun innoittamana pussukan.

– 17 pyörykkää. Jonkun on tehtävä jotain! Kasvispyörykkäkapina!

Keskustelun avaaja tunnusti siinä vaiheessa, on pakkasessa on vielä yksi pussi. Alkoi hervoton täpinä.

– Mua niin jännittää, montako siinä on. Toivon, että noin 23.

Heräsi epäilys. Ei kai sentään niin paljon.

– Ei noissa varmasti ole koskaan yli 20 palleroa. En usko. Mutta jotenkin tykkään tuosta noin-ilmaisusta, se tuo kivasti sellaista vaaran tuntua tuohonkin pakastepussien aukomiseen. Soisin käytettävän muissakin yhteyksissä, eräs toivoi.

Ryhmä painosti. Avaa avaa avaa!

– Mutta hei kaikkihan on ollut turhaa jos pussissa onkin joku muu määrä kuin 17. En uskalla avata.

Avaa avaa avaa.

Pian ruutuun ilmestyi kuva. 18 pulleroa.

Olo oli tyhjä, pettynyt.

– Tettiläinen ollut pussittamassa, lohdutin.

Siitäkin huolimatta ja sen takia ilmoittautui vielä muutama kandidaatti, joka aikoi ostaa pussin uteliaisuuttaan.

Minä ostin kolme.

Jokaisessa oli 18 pyörykkää.

Tarinan tässä vaiheessa on aika päästää ääneen pakastekasvisjauhispyörykkäpussikohun alku ja juuri, valmistaja itse.

Hyvä Apetit Ruoka Oy:n tuoteryhmäpäällikkö Riikka Haarasilta-Suutarinen, kuinka paljon on noin 20?

– 19–21. Sen suurempi heitto ei ole hyväksyttävää.

Haarasilta-Suutarinen selvittää tehtaan puolelta saman tien, missä vika, kun todellisuudessa pullaluku on 17–18.

Syy on tämä: pallerovirtaan tulee stoppi heti, kun pussin paino ylittää maagisen 240 gramman rajan. Paino on merkattu myös pussiin.

Pyörykät ovat yksinkertaisesti liian painavia, että luvattu kappalemäärä pitää.

– Välillä sitä miettii, onko järkevää ilmoittaa kappalemäärää, mutta ihmiset haluavat miettiä annoskokoja. Täytyy nyt miettiä, miten määrän voisi ilmoittaa tarkemmin, Haarasilta-Suutarinen sanoo.

Mitä tästä kaikesta opimme?

Noh.

Koska jokaisen testimielessä (eli uteliaisuuttaan ja hupitarkoituksessa) ostetun pussin paino oli heviosaston vaa’alla mitattuna 245–250 grammaa (vaa’an taara vähennetty), ja byllyköitä jokaisessa 18 kappaletta, opimme sen, että kuluttajaa ei ole aina tarkoitus huijata.

Joskus pullat ovat vain liian isoja.

Uusimmat

Nimellä

Lisää, lisää

Mielikuva perhe-elämästä on ollut liian yksipuolinen

Kuopiossa ja Jyväskylässä samoja mietteitä

Liikenneverot Savon kansan bensaa juo

Työtä tarjolla tositarkoituksella

Yksi asia yhdessä illassa

Ylä-Savossa kytee matkailujytky, jota vauhdittavat olut ja eukonkanto

Tutkimuksen ja koulutuksen rahoituspohja

Hajaannus alkaa uskontotunnilta

Keski-Suomella on kyynärpäät korkealla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.