Söi tapetit, ripuloi matolle ja on tutkitusti parasta terapiaa

Se repi tapetit seinästäni. Se puri turvavyöt autostani. Se ripuloi yöllä kalanperkeet pitkin olohuoneen mattoa ja sohvaa. Ja haukkui postinjakajan.

Mutta me opimme ja kasvoimme. Kävimme kouluissakin.

Se teki pentuja, ja nyt on ne. Meidän koiramme. Rutkale ja Pötkylä. Vursti med Wursti. Hötky ja Vötky. Ärri ja Murre.

Nyt ne karkailevat niin, että saamme jahtitilanteita naapurustolle. Mutta en vaihtaisi niitä mihinkään.

Olipa miten haastavia päiviä tahansa, ne ovat paikalla silloin, kun ahdistaa tai surettaa. Ne ovat vieressä pehmeinä ja kuuntelevina. Ne tunkevat väliin, kun kuulevat äänensävyni kiristyvän, että vedähän henkeä. Ja painavat päänsä syliin, että elä hättäile. Niiden muttuuttaminen on parasta terapiaa.

Ne vievät ulos aamuviideltä, sateella ja pakkasella ja pitävät huolta, että elämässä pysyy rytmi. Ja on häntien huiskeellinen rakkautta.

Parhaillaan vietetään eläinten viikkoa (4.–10.10.). Tutkimuksen mukaan jo pelkkä suloisten eläinkuvien katselu laukaisee positiivisen tunnetilan, mikä voi jopa parantaa suorituskykyä työssä (PLOS One -verkkolehti 2012). Kissa- ja eläinvideoiden katsominen ei siis ole ihan tarpeetonta touhua lainkaan.

Suomessakin on tutkittu, että eläimen läsnäolo, sen koskettaminen ja silittäminen rentouttaa ja lievittää ahdistuneisuutta. Eläimen läheisyys laskee sydämen sykettä ja piristää. Koiran silmiin katsomisesta seuraa oksitosiiniryöppy eli hyvän olon tunne.

Tällainen luomustressilievitys on erittäin tervetullut varmasti monen arjensankarin elämään. Eikä ihme, että eläimiä käytetään terapiassa, sairaaloissa, hoitokodeissa tai kuntoutuksessa.

Niin suloisia kuin eläimet ovatkin, lemmikkiä ei kannata hankkia, jos ei ole aikaa kasvattaa ja hoitaa sitä. Muotiasusteeksi siitä ei ole. Esimerkiksi Game of Thronesin innoittamina britit ottivat koirasuden näköisiä siperianhuskyjä lemmikeikseen, ja nyt paikalliset eläinsuojat täyttyvät näistä luonteikkaista koirista. Sama ilmiö on käynyt Yhdysvalloissa. (HS 17.8.2017).

Keväällä Ylä-Savossa kerrottiin kissanomistajien yleistyneestä tavasta viedä pihalla mourunnut kissa löytöeläinsuojaan ja väittää sitä jonkun muun lemmikiksi. Koiranomistajat saattoivat puolestaan pyytää löytöeläinsuojaa hakemaan koiransa, koska eivät jaksaneet tätä lenkkeilyttää (SS 6.3.2019).

Joskus tulee varmasti oikeita tilanteita, jolloin lemmikkiä ei vain pysty enää pitämään, mutta eläinsuojelussa ollaan huolissaan nykyajan kertakäyttökulttuurin leviämisestä myös lemmikkeihin.

Suomessa irtokissojen määrä ei ole vähentynyt, mutta karanneiden ja hylättyjen lemmikkien määrä löytöeläintaloissa on laskenut (SEY 26.6.2019). Yksi syy on sosiaalinen media, jonka kautta kadonnutta tai löydettyä lemmikkiä voi kuuluttaa nopeasti laajalti. Se ainakin kielii siitä, että haluamme huolehtia.

Lapsuudenkodissani oli koira, kun synnyin. Äiti sen taisi pääosin hoitaa. Mutta näin kyllä, että lenkille on mentävä ja reissut mietittävä niin, että koiralle on hoito. Rakkaan Vekun kuolemasta tulee tänään tasan 28 vuotta.

Kun vuonna 2009 päätin ottaa pitkään kaipaamani koiran sinkkutalouteeni, en arvannut, miten paljon saisin asioida koirankouluttajien (kiitos Riikka), eläinlääkäreiden ja vakuutusyhtiöiden kanssa, kun tilanteisiin tuli pari muuttujaa. Helpommallakin olisi päässyt. Mutta perheenjäsenistä pidetään huoli. Nekin pitävät huolen meistä.

Savon Sanomissa julkaistaan tällä viikolla juttu myös teidän lukijoiden lemmikeistä, perheenjäsenistänne. Käytä tilaisuus hyödyksesi: katso kuvia ja rentoudu!

PS. Koska elämänjäljet saavat näkyä, tässä kuva revitystä seinätapetista. Ja muista tuhoista.

Tihulainen on yksin ollessaan repäissyt suuren kaistaleen tapettia asunnon olohuoneen seinästä. Koiran käytöstä voidaan harjoittelulla ohjata toivottuun suuntaan. Kuvan koira liittyy tapaukseen. Ja muidenkin kuvien tapauksiin, valitettavasti. Kuva: Anu Mattila

Minä vaan vähän maistoin... Lastulevystä tehty kirjahylly murenee herkästi. Myös kirjojen selät jäävät kakkoseksi hampaille. Kuva: Anu Mattila

Kuva: Anu Mattila

Kirjoittaja on Savon Sanomien teematuottaja.