Sakoilla jättejä vastaan

Euroopan unioni on moukaroinut hakukoneyhtiö Googlea reilun vuoden sisällä ankarasti kaksi kertaa.

Viimeisin hyökkäys tapahtui heinäkuussa, kun EU langetti Googlen emoyhtiölle Alphabetille 4,3 miljardin euron sakot määräävän markkina-aseman väärinkäyttämisestä mobiililaitteiden Android-käyttöjärjestelmässä. Kyse oli siitä, että Google on esimerkiksi edellyttänyt laitevalmistajien asentavan laitteisiinsa etukäteen Googlen hakukoneen ja Chrome-selainsovelluksen, jotta ne saavat lisenssin yhtiön sovelluskauppaan.

EU:n asettama sakko ei ole taloudellisessa mielessä yhtiölle pahin päänsärky. Se takoi viime vuonna yli 110 miljardin dollarin liikevaihdon ja kassassakin on rahaa yli 100 miljardia dollaria. Yhtiön perälauta ei alkaisi vuotaa, vaikka maksuun tulisi myös EU:n viime vuonna määräämä 2,4 miljardin sakko, jonka syynä on verkko-ostoksiin liittyvien hakutulosten vääristely.

Google on valittanut molemmista sakoista EU:n tuomioistuimiin. Lopulliseen päätökseen voi kulua runsaasti aikaa, ja sakkokin saattaa kutistua.

Google ei ole ainoa yhdysvaltalainen teknologiajättiläinen, jota EU on kurmottanut viime vuosina. Isoja sakkoja tai veromätkyjä on määrätty Facebookille, Applelle, Microsoftille, ja puolijohdeyhtiö Qualcommille.

Miksi EU näin tekee?

Koska se haluaa suitsia talouden superjättiläisten ylivaltaa. Ne ovat kahmineet maailman mittakaavassa jättimäiset markkinaosuudet. Niillä on ylivoimainen teknologinen osaaminen ja ne takovat satumaisia voittoja. Asemansa pitääkseen ne tukahduttavat kilpailun, kikkailevat veroilla ja tekevät kaikkensa suojellakseen omia palvelujaan.

Tähän EU yrittää puuttua. Kysymys on myös sen sisämarkkinoiden suojelusta ja niiden elinvoimaisuuden kasvattamisesta. On huolestuttavaa, että maailman kahdenkymmenen suurimman teknologiayrityksen joukossa ei ole eurooppalaisia yhtiöitä. EU haluaa toimillaan raivata ”omilleen” elintilaa.

Pahin päänsärky yrityksille olisikin, jos ne joutuisivat muuttamaan liiketoimintamallejaan. Googlen kohdalla tämä voisi tarkoittaa muun muassa sitä, että se alkaisi periä lisenssimaksua Android-käyttöjärjestelmästä. Se taas voisi avata väyliä muille kilpailijoille ja käydä kalliiksi Googlelle.

Yhdysvalloissa näkemykset ovat toisenlaisia. Siinä missä EU määräsi miljardisakot hakutulosten vääristelystä, niin valtameren tuolla puolen poliitikot antoivat yritykselle mahdollisuuden korjata hakualgoritmin itsenäisesti, vaikka maan kilpailuvirasto olisikin halunnut käynnistää asiassa oikeusprosessin.

Jenkit näkevät vanhan kumppaninsa myös sääntö-Eurooppana, joka marmattaa, eikä innovoi.

EU ei ole ainoa taho, joka kantaa huolta siitä, että teknologiset innovaatiot ja niiden luoma arvo on päätynyt harvoille. Aihe nousi esille esimerkiksi keskuspankkiirien vuosittaisessa kokouksessa Yhdysvalloissa (HS 29.8.).

Kokousta Suomesta käsin seurannut eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto pohdiskeli, että teknologian seuraava kehitysaalto ei välttämättä tue samanlaista keskittymistä kuin mitä nyt tapahtuu.

Kiintoisa ajatus, mutta millaisena seuraava kehitysaalto näyttäytyy, jos se on monopolisoitu muutamalle toimijalle. Ei ole kuluttajankaan etu, että uudet kilpailijat eivät saa mahdollisuutta yrittää markkinadominanttien puristuksessa. Vaan minkäs teet, kun suurin osa ihmisistä vaikuttaa olevan tyytyväisiä nykyisiin palveluihin. Kysymys kuuluukin, kuinka tarmokkaasti suuryritykset loppujen lopuksi ovat kiinnostuneet uuden kehittämisestä, kun rahaa tulee nykymeiningilläkin ovista ja ikkunoista.

Uusimmat

Nimellä

Joulukuusi perustuu valeuutiseen

Isot maalit jäävät tekemättä

Työtä tekijöille on tarjolla

Hyvin pahoinvoivat nuoret

Uberista voi oppia

Viinasta kannattaa puhua

Stadion on saatava nopeasti

Onko sivistys jo ruma sana?

Missä auto, siellä ongelma

Monenlaista mediapeliä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.