Sitä saa, mitä tilaa

Naisten jalkapallon MM-kisat loppuivat noin puolitoista viikkoa sitten Yhdysvaltojen ansaittuihin juhliin. Kisat nousivat ensimmäistä kertaa suuren yleisön huulille Suomessa. Tästä iso kiitos kuuluu Yleisradiolle, joka ansiokkaasti näytti kaikki 52 ottelua.

Turnauksen jälkeenkin puhetta on riittänyt. On analysoitu, kuinka naisten jalkapallo on kehittynyt. Osansa on saanut myös lajin ulkopuoliset asiat Yhdysvaltojen joukkueen yhteiskunnallisen protestin muodossa.

 

Turnauksen aikana ehkä jopa suurin häly syntyi videotuomareista. VAR eli avustava videotuomari (video assistant referee) tarkoittaa tuomaritiimiä, joka avustaa kentällä olevia tuomareita. Videolta voidaan tarkastaa maalien synty, rangaistuspotkun tuomitseminen, suoran punaisen kortin antaminen sekä oikea pelaaja, jolle on nostettu keltainen tai punainen kortti.

VAR suunniteltiin osana Hollannin jalkapalloliiton Refereeing 2.0 -hanketta 2010-luvun alussa, ja sitä testattiin maan pääsarjassa Eredevisiessä kaudella 2012–13. Järjestelmä haluttiin jo vuosia sitten käyttöön arvoturnauksiin, mutta Wired-lehden mukaan kansainvälisen jalkapalloliiton FIFAn entinen puheenjohtaja Sepp Blatter esti uudistukset.

Blatter ryvettyi korruptioskandaalissa vuonna 2015, ja hänet korvasi sveitsiläis-italialainen Gianni Infantino. Hän oli uudistusmielisempi ja videotarkastukset ottivat askeleen kohti arvokisapelejä.

 

Euroopassa järjestelmä otettiin ensimmäisenä käyttöön Saksan Bundesliigassa ja Italia Serie A:ssa kaudelle 2017–18. Aikuisten arvokisoissa VAR teki debyytin vuosi sitten Venäjällä pelatuissa miesten MM-kisoissa, ja oli naisten kisoissa toista kertaa käytössä.

Ennen kuin VAR otettiin käyttöön, tuomarivirheet saivat aikaan suuren palauteryöpyn ja someraivon. Esimerkiksi vuoden 2010 Etelä-Afrikan MM-turnauksessa urugualaistuomari Jorge Larrionda ei huomannut Frank Lampardin tekemää maalia, kun pallo kimposi yläriman kautta maaliviivan yli ja sieltä ulos. The Daily Telegraphin julkaisema kuvasarja todisti, että pallo todella ylitti maaliviivan. Maaliviivateknologia tuli käyttöön vuoden 2014 MM-peleissä ja oli edistysaskel videotuomaroinnissa.

Toinen ratkaisevampi esimerkki on Brasilian vuoden 2014 kisoista. Isäntämaa ja Hollanti olivat vastakkain MM-pronssiottelussa ja oranssipaidat saivat rangaistuspotkun pelin alkuminuuteilla. Hidastuksista kuitenkin näkyi, että rike tapahtui rangaistusalueen ulkopuolella.

 

Nyt kun järjestelmä on saatu vihdoin käyttöön, suuri yleisö haluaa poistaa sen ainakin osittain. Vaikka yleisö sai, mitä tilasi, palauteryöppy videotuomareita vastaan oli järjetön. Naisten MM-mittelöissä vihellettiin monta pilkkua, hylättiin maaleja paitsioina ja jopa katsottiin, pysyikö maalivahti tarpeeksi kauan viivalla rangaistuspotkussa VAR:n ansiosta.

Nimenomaan ansiosta.

Mikä on sen objektiivisempaa, kuin katsoa videolta, kuinka tilanne oikeasti meni? Paitsio se on, vaikka olisi vain kantapään verran. Ja rankkari se on, mikäli rike tapahtuu rangaistusalueella. Rikkeen suuruudella ei ole merkitystä, vaikka jotkut puhuvat ”rankkarin arvoisesta rikkeestä”.

On typerää kuvitella, että urheilussa olisi moraalisia voittajia, jotka syntyvät oikealta tuntuvien päätösten kautta. Kun mitaleita jaetaan ja voittajia ratkaistaan, vain tulos merkitsee. Siitäkin huolimatta, että oikeat päätökset tuntuvat syövän sisuskalut sisältämme.

Jos urheilussa olisi moraalisia voittajia, Leijonat eivät olisi maailmanmestareita. Naisleijonat puolestaan olisivat.

 

Kirjoittaja on urheilutoimittaja.

Uusimmat

Nimellä

Lapsia kuin nälkävuosina

Ilmastoahdistusta ei pidä väheksyä

Empatiakyvyn rajoja hakemassa

Kesälomareissulle kotimaassa tuli hintaa – toki halvemmallakin olisi päässyt

Alas Kiven portaita

Olen sisällöllinen väliinputoaja

Matkalla aikuiseksi – käytännön vinkkejä lukion alkuun

Eläköön mittaamiselle!

Kieltäydy turhista töistä

Ei kiirettä minnekään

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.