Suutari pysyköön lestissään

Helsingissä avattiin itsenäisyyspäivän aattona keskuskirjasto Oodi. Rakennuksessa on suosittu puun käyttöä, ja se on muutoinkin pääkaupunkimme uusin kansallinen ylpeydenaihe.

Oodin suurelta terassilta havainnollistuu, kuinka pienelle alueelle maamme monet keskeiset kansalliset instituutiot ovat sijoittuneet. Oodista on suora näköyhteys eduskuntaan, musiikkitaloon, Finlandia-taloon, oopperataloon ja olympiastadionille. Ainakin.

Parin kivenheiton päässä ovat lisäksi esimerkiksi Valtioneuvoston linna, Suomen Pankki, lukuisat ministeriöt ja keskusvirastot.

 

Suurien etäisyyksien Suomi on suuremmoisen keskittynyt maa. Ja keskittyy edelleen. Kehityssuuntaa halutaan jostain käsittämättömästä syystä voimistaa.

Pääkaupunkiseudulla on luontaisia vetovoimatekijöitä, jotka edistävät sen kasvua magneetin lailla. Ei sinne tarvitsisi enää kylvää apulantaa muun maan kustannuksella.

Jostain kumman syystä Uudeltamaalta halutaan hämmentää muiden maakuntien välisiä asioita. Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen on ollut eturintamassa ottamassa kantaa uuden EU-ohjelmakauden tukiin eteläisten ja läntisten maakuntien puolesta pohjoisten ja itäisten maakuntien kustannuksella.

Asiassa, joka ei koske hänen johtamaansa organisaatiota millään tavalla. Vauraat Uusimaa ja Ahvenanmaa ovat lähtökohtaisesti ulkona Euroopan aluekehitysrahojen jaosta. Huomionarvoista lisäksi on, että Uusimaa saa enemmän EU-tukia per asukas kuin moni muu maakunta.

 

Herääkin klassinen kysymys, mistä tässä oikein on kysymys. Mitkä ovat lähtöjään imatralaisen, Pesäpalloliiton puheenjohtajana vaikuttavan Ossi Savolaisen todelliset tarkoitusperät?

Tuskin pesäpallomies on monelle maakunnalle tärkeän asian ympärillä chillailemassa tai hyvää hyvyyttään sympatiseerailemassa. Siitä Uudenmaan liiton ei ainakaan pitäisi maksaa Savolaiselle palkkaa.

Yksi vaihtoehto on, että Uusimaa haluaa tukia lähemmäksi. Näin se pääsisi välillisesti paremmin niistä hyötymään.

Samalla logiikalla rataosuudet Helsingistä Tampereelle ja Turkuun on vahvasti alleviivattu Uudenmaan aluekehittäjien papereissa. Idän suuntaan ei niinkään katsota. Sen vuoksi idän maakunnilla on oltava rata-asiassakin yhteinen, vahva tahtotiloa.

 

Poissuljettua ei ole sekään, että EU-tukien jaossa hallitus on joutumassa pahaan pakkorakoon varsinkin jos se lähestyy asiaa mustavalkoisesti.

Asiassa on pitänyt kovaa ääntä Varsinais-Suomen maakuntajohtaja, Kuopion kaupunginjohtajana lyhyen aikaa vaikuttanut Kari Häkämies (kok.).

Nykyisen oppositiopuolueen entisenä ministerinä ja politiikan kokeneena kehäkettuna Häkämiehen ajatuksenjuoksu saattaa mennä niin, että nykyisen tukijaon jatkamisella Antti Rinteen (sd.) ministeristölle ei Etelä- ja Länsi-Suomesta pisteitä kerry nyt kun asia on näyttävästi framille nostettu.

Päinvastaisessa tapauksessa hallituksen pistemuki menee nurin idässä ja pohjoisessa. Aivan kuten Juha Sipilälle (kesk.) kävi, kun Fimean pääpaikan sijoittaminen Kuopioon vesittyi.

Ossi Savolainen on muuten Häkämiehen tavoin taustaltaan kokoomuslainen.

 

Itä- ja Pohjois-Suomen ohella on alueita, joissa on ongelmia. Niihin voidaan kohdistaa kansallisia täsmätoimia romuttamatta nykyistä järjestelmää.

Erinomaisen suotavaa olisi, että Savolainen ja Häkämies ottaisivat totuuden nimissä laskelmissaan huomioon maakuntiinsa ohjattavan tuet kokonaisuudessaan.

Uusimmat

Nimellä

Kun mikään ei riitä

Maltillista alarmismia

Kun katsoo vain puuta, ei näe metsää

Turhat johtajat ja jonninjoutavat isopalkkaiset pikkuviskaalit pihalle – Vai mitenkä oli?

Slovenia on pieni suuri maa

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Internetin flunssa

Hämeessä ei ollakaan hitaita

Muistoja Niiralan montusta

Tätien ja setien työt

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.