Tätien ja setien työt

Julkista keskustelua hallitsee hokema, jonka mukaan Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Johtajien paikkoja täytettäessä vakuutellaan, ettei sukupuolella ole väliä. Sukupuolen merkitys on haluttu mitätöidä myös niin nimistössä kuin vaikkapa seksuaalisessa suuntautumisessa.

Miten on siis mahdollista, että yksi erittäin laaja tasa-arvoon ja sukupuoleen liittyvä rakenteellinen ongelma jää lähes huomiotta?

Suomen työmarkkinat ovat jakautuneet vanhakantaisesti naisten ja miesten töihin. Liiketaloustieteen professori Saara Taalaksen mukaan työmarkkinat ovat itse asiassa poikkeuksellisen vahvasti sukupuolittuneet. Tilastojen mukaan Suomi on tässä asiassa OECD-maiden huonointa ääripäätä (Uusi Suomi 7.4.).

Muutos ei ole edennyt 30 vuodessa, vaikka se on ollut koulutuspolitiikan tavoite. Reilut kymmenen vuotta sitten asiaa yritettiin korjata hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaisuusohjelmalla, mutta tavoitteista jäätiin.

Asetelma juontaa koulutuksesta. Tilastoista selviää, että koulutuskenttä on edelleen vahvasti jakautunut sukupuolen perusteella. Tilannetta pahentaa, että alat joilla on eniten opiskelijoita, ovat sukupuolittuneimpia.

Naisvaltaisin ala on terveys- ja sosiaalipalvelut, missä työntekijöistä naisia on noin 87 prosenttia. Toiseksi eniten heitä on majoitus- ja ravitsemusaloilla sekä kasvatustyössä. Päinvastainen on tilanne rakentamisen, kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla sekä tekniikan, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen aloilla, missä miehiä on noin 80–90 prosenttia.

Vain noin kymmenesosassa ammatteja miehiä ja naisia kumpiakin on vähintään 40 prosenttia.

Alojen sisällä voi olla kuitenkin suuria ja samalla kuvaavia vaihteluja. Esimerkiksi naisvaltaisella terveysalalla lääketieteen opiskelijoina on miehiä ja naisia lähes yhtä paljon. Sen sijaan esimerkiksi vanhus- ja vammaistyössä miesopiskelijoita on alle kymmenen prosenttia.

Viime vuosikymmeninä muutosta on tapahtunut lähinnä vain siksi, että naisia on kouluttautunut perinteisiin miesten ammatteihin kuten lääkäreiksi ja juristeiksi.

 

Eläketurvakeskuksen mukaan ansiokehityksen lisäksi naisten heikompi työmarkkina-asema näkyy myös määräaikaisina työsuhteina. Naiset tekevät miehiä enemmän osa-aikatyötä. Pienten lasten hoito on edelleen pääosin naisten vastuulla. Samanaikaisesti naisten koulutustaso on noussut miehiä nopeammin.

Taalaksen mukaan meillä jylläävät edelleen vahvat ennakkoluulot ja käsitykset perinteisistä miesrooleista. Tutkimuksen mukaan mielikuva maskuliinisesta johtajasta elää mediassa yhä vahvana. Tällainen julkinen ilmapiiri vaikuttaa nuorten uravalintoihin.

– Suomessa naiset, äidit, nuoret ja ulkomaalaiset ovat kaatoluokkia, joihin lokeroidaan ihmisiä. Miehet taas harvoin edustavat miesten luokkaa  vaan näyttäytyvät kyvykkäinä yksilöinä, totesi Taalas.

Kaatoluokalla tarkoitetaan joukkoa ihmisiä, jolla ei ole yksilöllisiä ominaisuuksia kuten monentyyppistä osaamista.

Sukupuolijaot ovat juurtuneet talouden rakenteisiin ja työn organisointiin. Yleisen kulttuurin ja lähipiirin asenneilmapiirin lisäksi nuorten ammatinvalintaa ohjaavat mielikuvat. Nuoret eivät saa edelleenkään tarpeeksi tietoa koulutusaloista ja ammateista.

 

Tänäkin syksynä on uutisoitu työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä, kuinka naisvaltaiset hoitoalat vaativat reippaita palkankorotuksia. Vaatimuksia on kauhisteltu. Työnantajaleiristä ei ymmärrystä heru tavoitteille kuroa kiinni miesvaltaisten alojen palkkakehitystä.

Tasa-arvo toteutuu vasta kun sukupuolittunut rakenne puretaan. Samalla tervehtyvät sukupuolten väliset palkkatilastot.

Kirjoittaja on uutistoimittaja.

Uusimmat

Nimellä

Kun mikään ei riitä

Maltillista alarmismia

Kun katsoo vain puuta, ei näe metsää

Turhat johtajat ja jonninjoutavat isopalkkaiset pikkuviskaalit pihalle – Vai mitenkä oli?

Slovenia on pieni suuri maa

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Internetin flunssa

Hämeessä ei ollakaan hitaita

Muistoja Niiralan montusta

Tätien ja setien työt

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.