Tiedettä tarvitaan – aina

Viisi viikkoa koronapandemiaa, eristäytymistä ja etä-vähän-kaikkea takana. Ihminen on sosiaalinen olento ja siksi nämä viikot ovat olleet ahdistavaa aikaa, mutta pistäneet meidät myös miettimään arvojamme ja toimintatapojamme, myös tieteen ja tutkitun tiedon roolia yhteiskunnassa.

Viime vuosina on puhuttu paljon ”totuuden jälkeisestä ajasta” ja siitä, että tiede on alennettu vain mielipiteeksi muiden joukkoon. Koronan myötä suurin osa ihmisistä, poliittiset johtajat mukaan lukien, näyttävät pandemiapaniikissa tukeutuvan nyt vaihteen vuoksi tieteeseen.

Tieteeltä odotetaan paljon ja nopeasti. Pitää ymmärtää viruksen olemus ja käyttäytyminen, kehittää nopeita, luotettavia ja halpoja testausmenetelmiä, turvallisia suojautumistapoja, lääkkeitä, ja ennen kaikkea rokote, jonka avulla viruksen vitsauksesta päästäisiin eroon. Niiden avulla voitaisiin yhteiskuntia taas avata ja saada talouden pyörät liikkeelle.

Näihin kysymyksiin tiedemaailma etsii nyt kuumeisesti ratkaisuja, ja niitä ennen pitkää löytääkin. Rohkaisevaa koronakamppailussa on esimerkiksi tutkijoiden maailmanlaajuinen yhteistyö, jossa kilpailemisen sijaan jaetaan tutkimusdataa ja osaamista avoimesti kollegojen kesken. Se saattaa nopeuttaa muun muassa lääke- ja rokotekehitystä merkittävästi. Tätä ei valtioiden pitäisi estää, vaan siitä kannattaisi ottaa mallia muissakin pandemian vastaisissa toimissa.

Tiede siis auttaa löytämään ratkaisuja covid-19-tautiin ja myös varautumaan aiempaa paremmin tuleviin pandemioihin, mutta sillä on myös laajempia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Akuutin tautikriisin väistyessä on mietittävä, millaiseen uuteen normaaliin haluamme siirtyä. Se ei ratkea vain lääketieteen tai taloustieteen opeilla, vaan tarvitaan monitieteistä ja laaja-alaista ajattelua. Eivätkä ilmastonmuutos, elinkirjon köyhtyminen ja muut ihmiskunnan isot haasteet minnekään katoa pandemian aikana.

Tutkimus ei koskaan anna aukottomia vastauksia, mutta tutkittuun tietoon pohjaava johtaminen ja hyvin informoitu väestö toimii populistisesti johdettua ja ristiriitaisesti informoitua väestöä rationaalisemmin ja omaehtoisemmin. Tämä kuitenkin edellyttää luottamusta tieteeseen, viranomaisiin ja mediaan, ja se syntyy vain avoimella, faktoihin pohjaavalla ja yhteisöllistä viisautta hyödyntävällä vuorovaikutuksella.

Tieteen asemasta ja tekemisen edellytyksistä on siis syytä huolehtia sittenkin, kun pandemia on joskus ohi ja yhteiskunnat alkavat hakea keinoja siitä toipumiseen.

Uusimmat

Nimellä

Kolme ohjetta alkuihin ja loppuihin – Laske arvet ja ystävät, mutta älä hätäänny

Ahaa-hetkiä etymologian parissa

Parasta on, kun toimittajalla on kansan tuki – näin kävi Kallionsydämen tapauksessa

Kääntyykö suuri virta?

Korona sai minut kerääntymään lipulle ja olen siellä ylpeästi vieläkin

Elämänkoulua koronasta

Koronatunteet keikuttavat venettä

Koronan jälkeen alkaa matokuuri

Vain kahden katiskan tähden

Politiikka ei poistunut politiikasta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.