Tornitalovillitykseen harkiten

Kun aamulla katson säätilaa keittiön ikkunasta ja näen pitkälle, mietin usein, miten entisen puutalokaupungin ydin yhä on matala verrattuna saman kokoluokan kaupunkeihin. Se on myös vahvuus. Valoa on. Jos liikkuu lähes läpeensä korkeasti rakennetuissa suurkaupungeissa, riittää pimeitä kortteleita ja tuulitunneleita.

Ulkomaalainen tuttava arveli mielenkiintoisesti, että juuri tällainen rakentamisen mittakaava istuu Kuopion pehmeisiin luontonäkymiin. Kuitenkin ruutukaava-alueella on asiantuntijoidenkin mukaan monessa kohtaa varaa lisäkerroksiin ja tiiviimpään korttelirakentamiseen. Se on tehokasta, se on ekologista ja se on varautumista tulevaisuuteen. Väki joka tapauksessa pakkautuu kaupunkeihin.

Nyt korkeasta rakentamista kinataan useassa kasvukeskuksessa. Esimerkiksi Oulussa on kahta mielipidettä yleisohjeesta, jossa korkeaa rakentamista on säännelty. Sääntely ei miellytä varsinkaan elinkeinoelämää (Kaleva 10.9.).

Entistä korkeampia asuintalo- ja hotellihankkeita on kymmeniä eri puolilla maata eli muuallakin kuin Helsingin Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Keski-Pasilassa. Niihin liittyy korskeaa näyttämisen halua, mutta myös ymmärrys VTT:n arviosta, jonka mukaan 14 suurimmalle kaupunkiseudulle on rakennettava yli 700 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä.

Korkean rakentamisen ajatusta on Kuopiossakin kypsytelty niin kauan kuin olen asunut keskustassa, runsaat 35 vuotta. Aseman ensimmäinen tornitalo onkin monen kuopiolaisen mielestä hieno kasvun symboli. Osan silmät eivät tahdo siihen tottua. Mutta eikö juuri Kuopion Portin kaltainen kulma ole oikea paikka korkeaan rakentamiseen? Kaduntallaajana ajattelen, että korkea rakentaminen sopii myös tulevaan hyvinvointilaaksoon uuden uimahallin ja muiden liikuntapalveluiden lähelle. Opistotien alueelle kaavaillaan muun muassa 17-kerroksista tornia, joka näkyisi kauas viitostielle. Alueelle tulee 1 500 uuden asunnon keskittymä.

Korkea rakentaminen on tuollaisilla kulmilla helpompi perustella kuin herkimmillä alueilla, esimerkiksi Kuopionlahdella. Valtuustoon marraskuussa tulevan kaavaesityksen mukaan sinne nousisi 22-kerroksinen kongressihotelli. Rajua on tukkia moisella rakennusmassalla näkymä rannalta, puistosta ja vaikkapa musiikkikeskuksen lämpiön suurista ikkunoista.

Miltä Kuopionlahti näyttäisi vesiltä? Silhuetti vasten keskustaa, tuomiokirkkoa ja Puijoa on jotain sellaista, jonka rikkominen voi tulevaisuudessa nolottaa.

Kuopion kaupunkikuva on ehostunut valtavasti 2000-luvun alun jälkeen, eikä vähiten kävelykeskustan ja toriremontin ansiosta. Nyt toivoisi, että kovasti kuormitettu kaavoittaja ja poliittiset päättäjät eivät syöksy kasvutavoitteissa sokkona sumuun, vaan malttavat kuunnella laajasti kaupunkikuva-asiantuntijoiden ajatuksia rakennusjärkäleistä.

Esimerkiksi Suomen Arkkitehtiliitto on kannanotoissaan (muun muassa Yle 28.2.) ollut kriittinen kauas näkyvien "merkkirakennusten" rakentamiseen ilman tarkkaa harkintaa ja tiukkoja laatuvaatimuksia.

Jotenkin kasvukeskuksissa on siis soviteltava yhteen kaupunkirakenteen tiivistäminen ja hyvä maku. Vielä kun samaan ponnistukseen saisi lisättyä tavoitteen kohtuullistaa asuntojen hintaa myös kaupungin ytimessä.

Kuopion asuntomarkkinat ovat nyt niin kuumat, että keskikaupungin uudesta yksiöstä voi joutua maksamaan kalleimmillaan yli 200 000 euroa.

Kirjoittaja on Savon Sanomien uutistoimittaja.

Uusimmat

Nimellä

Kova leipä, pehmeä markkinointi

Kusti ei voi polkea paikallaan

Jalkapallokansan elinkautinen päättyy vihdoin ja karmeat haavat umpeutuvat sielustani

Kaikki lääkitykselle

Malttia pöyristymisiin

Kiitos talvi! – Ensin pieni flikflak-sarja, sitten ohjelmassa rintarauhasten sulatus

Julkisuus, tuo ikävä kiusanhenki

Kiroilevalta isältä vesselille

Hälytyskellot eivät kuulu

Häirintä hämmentää päättäjiä ja uhkaa vinouttaa uutisointia

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.