Tshernobylistä tähän päivään

Kiinalaisen Banqiaon vesivoimalan pato murtui vuonna 1975. Mahdollisesti jopa 230 000 ihmistä kuoli sen seurauksena.

Energiantuotannossa konnan rooli on kuitenkin varattu ydinvoimalle. Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa tehtiin 33 vuotta sitten koe, mikä johti ydinreaktorin räjähtämiseen.

Tshernobylin voimalassa ei ollut suojakuorta, joten päästöt levisivät ympäri Eurooppaa.

Onnettomuuden ensimmäiset uhrit olivat akuutin säteilysairauden saaneet palomiehet ja helikopterilentäjät. Heistä lähes 40 kuoli. Myöhemmin WHO ennusti, että tuhansia ihmisiä kuolee säteilyn vuoksi, Greenpeace nosti arvion yli 100 000:een. Totuus ei selviä koskaan.

Tshernobylissä moni asia meni hirvittävällä tavalla pieleen. Aluksi katastrofia ei haluttu edes myöntää – saati julkistaa. Tästä kertoo HBO:n uusi minisarja.

Ydinvoimalassa halkaistaan atomeja, mikä ei synnytä kasvihuonekaasuja.

Lego-ukkelin pään kokoisesta uraanipelletistä saatava energia vastaa yhtä tonnia hiiltä. Jos ison ydinvoimalan sähköntuotanto korvataan puulla, siihen kuluisi viidennes Suomen vuotuisesta metsänkasvusta.

Tshernobyl johti hiilidioksidipäästöjen kasvuun, koska hiilivoimalat yleistyivät. Ne ovat olleet suuri syy ilmaston lämpenemiseen.

Lisäksi polttamisesta aiheutuvat pienhiukkaset tappavat ennenaikaisesti tuhansia ihmisiä vuosittain.

Eduskunta äänesti nurin viidennen ydinvoimalan vuonna 1993. Lupa myönnettiin vasta 2002.

Teollisuuden Voima Oyj:n sähköteholtaan maailman suurin ydinvoimalayksikkö on nyt käytännössä valmis. Polttoaineen asentaminen aiotaan aloittaa kesäkuussa ja valtakunnan verkkoon yksikkö on tarkoitus kytkeä lokakuussa. Säännöllisen sähkötuotannon pitäisi alkaa tammikuussa.

Olkiluoto kolmosta on rakennettu avaimet käteen -periaatteella, mutta aikataulu ei ole pitänyt alkuunkaan. Tuotannon käynnistäminen on kymmenen vuotta myöhässä.

Aikaisemmista onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista on pyritty ottamaan oppia. Uudessa voimalassa on esimerkiksi sydänsieppari. Voimalan kypärämäinen suojakuori kestää kuuden baarin paineen ja suuren matkustajakoneen törmäyksen. Terrori-iskuihin on varauduttu.

Suomessa on keskusteltu pienistä ja turvallisista ydinreaktoreista kaupunkien kaukolämmön tuotantoon.

Emeritusprofessori Matti Jantunen kertoi viime lokakuussa Savon Sanomissa, että hän laati vuonna 1986 Kuopion energialaitoksen tilauksesta selvityksen uuden kaukolämpölaitoksen, Haapaniemi 3:n vaihtoehdoista.

Ympäristön kannalta parhaana vaihtoehtona selvitys piti ruotsalais-suomalaisena yhteistyönä kehitettyä 200 megawatin Secure-kaukolämpöydinreaktoria. Se perustui Asea-Atom AB:n teknologiaan, jolla oli jo rakennettu käyttö- ja turvallisuustilastoiltaan maailman parhaimmat Olkiluodon kaksi laitosyksikköä.

Reaktori olisi ollut passiivisesti turvallinen, koska sen sammuminen ja jäähtyminen perustuivat fysiikan lakeihin.

Mutta hankkeelta putosi poliittinen pohja. Tshernobylin räjähdyksestä uutisoitiin vain viikkoja selvityksen luovuttamisen jälkeen.

Jantunen on laskenut seuraukset ilmaston näkökulmasta: Yksi Secure-reaktori olisi vuodesta 1993 alkaen vähentänyt Kuopion hiilidioksidipäästöjä niin paljon, että vastaava vähennys saataisiin lopettamalla kaikki liikenne Kuopioon ja Kuopiossa kymmeneksi vuodeksi.

Kirjoittaja on uutistoimittaja.

Uusimmat

Nimellä

Sivuutetut suivaantuivat

Kirje pysäyttää kiireessä

Härskit myyjät kodeissamme

Voihan Vilkku sentään

Viisigee shakkinappulana

Kreikka on hyvä maa

Keskustan kääntymys

Taittovikaisten taisteluja

Tshernobylistä tähän päivään

Koivujen kujalla tapahtuu

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.