Uhattu monimuotoisuus

Kirjoitin viikko sitten monen muun tavoin Maailman luonnonsäätiön WWF:n Living Planet -raportista virheellistä tietoa, joka perustui järjestön Suomen-osaston tiedotteeseen.

Raportissa ei väitetty, että selkärankaisten villieläinten määrä olisi pienentynyt 60 prosenttia vuodesta 1970. Raportissa väitetään sen sijaan, että niiden populaatioiden koko on pienentynyt keskimäärin 60 prosenttia. Ne ovat kaksi vallan eri asiaa. Indeksiin on koottu useita tutkimuksia, joissa on arvioitu erilaisten eläinpopulaatioiden kokoa erilaisin menetelmin. Kokonaisarviossa on pyritty huomioimaan datan epätasainen saanti eri puolilta maailmaa.

Eläinkunnan tila ei siis ole niin synkkä kuin WWF:n raportista aluksi uutisoitiin. Se on synkempi.

Virhettä seurannut faktantarkistusjournalismi on oman lukunsa arvoinen. Yle otsikoi (2.11.): ”WWF säikäytti pahan kerran: hetken jo luultiin eläinkunnan kuolevan läjäpäin, mutta ei kuitenkaan ihan niin – tiedotteesta vain unohtui yksi sana”. Yle kehystää tapauksen niin, että WWF julkaisi raportin ”varainkeräyksensä pontimeksi”.

Luonnonsäätiö siis säikytteli turhaan lähinnä rahaa kerätäkseen, ja nyt voidaan huokaista helpotuksesta? Ei säikytellyt turhaan, eikä voida.

Alun perin uutisoinnin yksinkertaistukset nosti esiin The Atlantic -lehden toimittaja Ed Young, jonka artikkelista kirjoitti Suomessa ensin Tekniikan Maailma. Youngin tavoitteena ei ollut osoittaa luonnon monimuotoisuuden häviämistä liioitelluksi, päinvastoin.

Suomalaismediassa esiteltiin Youngin laskuesimerkkiä, joka onkin havainnollinen. Alkutilanteessa on kolme populaatiota: 5 000 leijonaa, 500 tiikeriä ja 50 karhua. Myöhemmin on jäljellä 4 500 leijonaa, 100 tiikeriä ja 5 karhua. Kannat ovat pienentyneet järjestyksessä 10 prosenttia, 80 prosenttia ja 90 prosenttia eli keskimäärin 60 prosenttia. Eläinten yhteenlaskettu yksilömäärä on kuitenkin pudonnut vain 17 prosenttia.

Jatkojutuissa on otettu kuvitteellinen esimerkki ikään kuin todisteena siitä, että WWF paisuttelee uhanalaisuuden mittakaavaa. Mitään tällaista ei tietenkään voida päätellä. Kuten WWF huomauttaa omassa vastineessaan, samaan 60 prosentin keskimääräiseen vähenemään voidaan päästä myös toisenlaisen esimerkin kautta. Oletetaan, että lähtötilanteesta leijonien määrä on pudonnut 500:aan, tiikerien määrä samaiseen 100:aan ja karhujen määrä 45:een. Populaatioiden keskimääräinen vähenemä on yhä 60 prosenttia, mutta yksilöitä onkin 88 prosenttia vähemmän.

Esimerkkien pyörittely osoittaa, että keskimääräisyys antaa vain hyvin karkeaa suuntaa kehityksestä. Suunta on kuitenkin selvä. Villieläinkunnan tila on oikeastaan pahempi kuin vaikkapa sellaisessa kuvitteellisessa maailmassa, jossa kaikki populaatiot olisivat jonkin yliluonnollisen ohjauksen seurauksena pienentyneet tasaisesti 60 prosenttia, jolloin pelastettavissa olisi enemmän.

Ensimmäisessä esimerkissä karhukanta on kutistunut viiteen eli häviämisen partaalle. Kun se on hävinnyt, luonnon monimuotoisuus on vähentynyt. Myöskään toista esimerkkiä ei voi pitää järin valoisana. Paikallisen sukupuuton uhka ei siinä ole niin suuri, mutta eläinyksilöt ovat vähentyneet rajummin.

Tekniikan Maailmassakin tuodaan esiin, että jotkut selkärankaisten kannat ovat myös vahvistuneet. Sehän tässä synkkää onkin. Jos osa populaatioista kasvaa voimakkaan keskimääräisen vähenemisen oloissa, niin ne, jotka pienenevät, pienenevät sitäkin enemmän. Luonto yksipuolistuu ja monimuotoisuus katoaa, mikä oli myös Ed Youngin pääpointteja.

Vielä kerran pahoittelut viime viikon yltiöoptimistisesta kolumnistani.

Uusimmat

Nimellä

Puhtaus on puoli ruokaa?

Lisää lääkäreitä

Työhuone, tuleva innovaatio

Unelma, joka ei toteudu

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

Luokkakokous – "Yhtä nopeasti kuin joukko katosi pihalta ruusuineen olivat nämä ihmiset nyt palautettavissa tähän epätodelliseen kuplaan"

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Liian hyviä neuvoja

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.