Voimaa perhosen siivistä

Näin keskikesällä on mukava katsella perhosia. Monenlaista lepattajaa löytyy: meillä on lähes 2 600 eri perhoslajia. Viimeisten kymmenen vuoden aikana lajimäärä on kasvanut yli 150:llä ilmastonmuutoksen siivittämänä. Surullista ajatella, että sinänsä hieno runsastuminen johtuu uhkaavasta ilmiöstä.

Hennot perhoset viestivät maapallon mullistuksesta, mutta niiden on väitetty myös itse voivan aiheuttaa muutoksia: perhosen siipien räpäytys Brasiliassa voi aiheuttaa tornadon Teksasissa.

Tosin tämä perhosefektinä tunnettu lausahdus on ilmeisesti ollut alun perin retorinen kysymys eikä väite. Sen esitti meteorologi Edward Lorenz vuonna 1961 havaittuaan, että säätä ennustettaessa pienikin muutos laskennan alkuarvoissa voi vaikuttaa valtavasti lopputulokseen ja siksi pidemmän ajan ennusteet voivat mennä aivan mönkään.

Matemaattiset mallit eivät siis aina kuvaa pätevästi todellista maailmaa. Tämä oli vallankumouksellinen idea tiedemaailmassa, jossa oli siihen asti luotettu selkeään lineaariseen johdonmukaisuuteen.

Kaaosteoriassa perhosefektiä käytetään kuvaamaan kaaoksen syntyä: kun pieni muutos tilanteeseen rupeaa kasvamaan ”korkoa korolle”, lopputulosta ei voi tietää varmaksi: se voi olla pieni, iso tai siltä väliltä.

Taloudessa perhosefekti tunnetaan hyvin: isot ja vakaat yhtiöt saattavat kaatua ja hulluun ideaan perustuva nyrkkipaja menestyä. Muoti-ilmiöt nousevat ja katoavat. Monet yritykset tekevät koko ajan pieniä muutoksia strategiaansa yrittäen pysyä ajan hermolla ja kilpajuoksussa perhosefektin kanssa.

Maailmantaloudessa osakkeitten arvojen nousut ja laskut voivat olla niin jyrkkiä, että ne ovat todennäköisyyslaskennan perusteella lähes mahdottomia, vaikka niitä käytännössä esiintyy hyvinkin usein. Vuoden 2008 talouskriisiä ei osattu ennustaa, vaan luotettiin laskelmiin, jotka eivät ottaneet huomioon perhosefektiä. Uhkapeli johti valtavaan romahdukseen, kun ei tiedetty, mitä perhosta etsiä.

Joskus perhosia näkee melkein parvittain. Kuva: Jussi Murtosaari

Perhosefekti on helposti mieleen jäävä ja tunteisiin vetoava kieli- ja mielikuva. Se onkin omittu monenlaiseen käyttöön. Jos vähän miettii, jokainen löytää elämästään jonkin pienen tapahtuman, joka on vaikuttanut isosti elämän kulkuun. Jos en olisi myöhästynyt siitä junasta, en olisi tavannut sitä tärkeätä henkilöä. Jos en olisi sattunut kuulemaan myönteistä kommenttia siitä opiskelupaikasta, ei valintani olisi tasaväkisessä tilanteessa kallistunut siihen. Tosin emme pääse rinnakkaistodellisuuteen vertaamaan, miten sitten olisi käynyt, mutta ajatusleikkinä tämä on viihdyttävää.

Maailmanhistoriasta löytyy useita esimerkkejä pienen yksityiskohdan dramaattisista vaikutuksista. Wienin taideakatemia hylkäsi Hitlerin hakemuksen kahdesti ja tämä jätti haaveet taiteilijanurasta. Berliinin muurin sanotaan murtuneen, koska itäsaksalainen virkailija ymmärsi väärin huonosti muotoillun viestin ja kertoi, että kaikki passin haltijat pääsevät rajan yli.

Jyrki Katainen sanoi EU:n johtajavalinnoista, että sattumalla on niissä aina valtava merkitys (SS 4.7.). Ehkä kahden naisen nousu Euroopan huippuvirkoihin on alkusysäys jollekin ilmiölle, jota emme vielä tiedä.

Asiat eivät aina etene oletetun kaavan mukaan, ja sitä voi pitää joko huolestuttavana tai kiehtovana. Maailma on monimutkaisempi kuin pystymme kuvittelemaankaan. Jos pienten tekojen seuraamuksia ei voi tietää, voi edes yrittää valita sellaisia, jotka saattaisivat johtaa johonkin hyvään. Sinisiivet ja ritariperhoset lepattelevat miten tahtovat.

Uusimmat

Nimellä

Tyrkytystä ja tilausansoja

Kun mikään ei riitä

Maltillista alarmismia

Kun katsoo vain puuta, ei näe metsää

Turhat johtajat ja jonninjoutavat isopalkkaiset pikkuviskaalit pihalle – Vai mitenkä oli?

Slovenia on pieni suuri maa

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Internetin flunssa

Hämeessä ei ollakaan hitaita

Muistoja Niiralan montusta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.