Mikä on Puijon kehitystä?

Pekka Ahonen

Ulla Kotimaa kirjoitti, ettei Puijo kehity talviurheilun varassa (SS 16.5.). No ei varmaan kehitykään, mutta kyllä ”vähempiosaisellakin” nuorisolla tulisi olla jokin paikka, missä voi lasketella ja snoukkailla ilman että tarvitsee könytä Kasurilaan tai Tahkolle saakka. Ja maksaa niistä muutamasta tunnista monta kymppiä matkustamiskustannuksilla lisättynä.

Vanhuksetkin voisivat, mikäli Puijolle olisi helppo pääsy, ja hyvät esteettömät reitit, ”löytää” Puijon uudelleen. Nythän sinne ei pääse kuin omalla autolla tai taksilla.

Kaupungin velvollisuus on tarjota kaikille, nuorista vanhuksiin, heidän kaipaamansa liikuntapalvelut. Talviurheilu on yksi niistä. Välillä on lunta, joskus taas ei. Monipuoliset liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet edesauttavat koko kansan liikkeellä pitämistä. Mummosta vaariin ja lapsesta nuoreen.

Maisema-avaukset muutama vuosi sitten olivat alku Puijon alueen kehittämiseen. Nyt kannattaisi jatkaa, koska paikalleen ei voi jäädä. Vierimätön kivi sammaloituu.

Puijo on niin laaja alue, että kyllä sinne yksi laskettelurinne parannettunakin mahtuu. Viherhäiverusokas voi aivan vapaasti kasvaa siellä laskettelurinteen reunalla mikäli niin haluaa. Iso-Valkeisessa vettä riittää yhden pienen laskettelurinteen lumettamiseen.

Alueelle voisi helposti rakentaa parikin frisbeegolf-rataa lisää. Kaikille ilmaisia. Antikkalan pelloilla pitäisi ehdottomasti säilyttää golfkenttä. Helppoja kävely- ja pyöräilypolkuja sekä hiihtoreittejä tulisi lisätä puustoa raivaamalla. Hyppyrimäet tulee säilyttää. Ellei muuten, niin koska legendaariset Puijon kisat ovat syöpyneet ainakin savolaisten sydämiin.

Linja-autoreitti mäelle tulisi olla ja sen tulisi olla ikäihmisille ilmainen. Kaikessahan on kyse valinnoista. Mihin halutaan panostaa: siihenkö, että Puijo on metsä keskellä kaupunkia, vai siihen, että kaupunkilaiset siellä, ikään katsomatta, viihtyvät?

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.