Uusi laki korostaa tielläliikkujien vastuuta

Jokaisen suomalaisen on hyvä terästää huomiotaan kesäkuun alussa, kun uusi tieliikennelaki astuu voimaan. Monet pienet mutta tärkeät uudistukset koskevat autoilijoita, pyöräilijöitä ja jalankulkijoita eli kaikkia liikuntakykyisiä kansalaisia.

Vaihtuvien pykälien runsaudessa johtoajatuksena on tielläliikkujien oman harkinnan ja vastuun korostuminen. Malliesimerkistä käy ohitustilanne, joka on päällisin puolin ennallaan, mutta ajattelutavassa on tapahtunut muutos. Jatkossa muuta liikennettä selvästi hitaammin ajavan autoilijan on tehtävä tilaa ohittaville. Aiheettoman hitaasti ei saa muutenkaan ajaa. Vaatimusta tehostetaan paikoin miniminopeusvaatimuksilla. Ohi pyrkiviä autoilijoita ei saa myöskään häiriköidä äkkijarrutuksilla tai kiihdyttämällä ohitustilanteessa.

Monet uudet lainkohdat voi summata ajatukseen, että oma liikkuminen on sovitettava muiden liikkumiseen ennakoivan ajotavan mukaisesti. Toisin sanoen suomalaisia kehotetaan liikenteessä valppauteen, ja olemaan teiden ritareita kiusanhenkien sijaan.

Liikenneturvallisuuden kannalta yksilön vastuuseen nojaaminen sisältää myös riskejä. Esimerkiksi jatkossa taajamissa sallittu vastakarvaan pysäköiminen vaatii kuljettajalta hoksottimia, jotta vältytään peltikolareilta. Pakettiautojen ja kevytperäkärry-yhdistelmien sallitut nopeudet nousevat, mikä ei kuitenkaan tarkoita kehotusta kaahata aina maksimivauhtia.

Uuden lain myötä rikostilastot kaunistuvat väistämättä, sillä useista aiemmin sakkorangaistukseen johtaneesta pikkurikkeistä selviää jatkossa 20–200 euron liikennevirhemaksulla. Törkeimmissä rikkomuksissa on edelleen voimassa päiväsakkokäytäntö. Kevennetty menettely on paikallaan lievistä ja inhimillisistä virheistä, kuten punaisia päin ajamisesta. Ylinopeuksissa virhemaksun ja sakon raja on kuitenkin nostettu turvallisuusnäkökulmasta turhan ylös.

Poliisi ohjaa merkittävästi sitä, miten lakia lopulta noudatetaan. Esimerkiksi ohitustilanteiden valvonta on jatkossakin haastavaa, ellei räikeitä tapauksia osu juuri partion kohdalle. Sama koskee muitakin pysyviä harmeja, kuten suojateiden yli kaahailua ja korttelirallia eli päämäärätöntä ja kovaäänistä ajoa taajamissa.

Koronakeväänä on havaittu muun muassa Rautalammilla, että nuoret kuskit rälläävät entistä kiivaammin tekemisen puutteessa. Poliisilla olisi valta puuttua kortteliralliin sekä vanhan että uuden lain antamilla valtuuksilla, mutta käytännössä häiriöajo saa usein jatkua.

Resurssien lisäksi myös viranomaisten painotukset niiden kohdentamisesta muokkaavat liikennekulttuuria.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu