Ahneusko johti koronaan?

Kiinasta leviämään lähtenyt koronavirus on muuttanut elämää kaikkialla maailmassa. Nicolas Asfouri / AFP / Lehtikuva

Risto Hirvonen Kuopio

Syitä koronaviruksen syntymiseen on alettu hakea ihmisestä itsestään – päättäjistä valtiokoneistoissa ja kasvaneesta tehotuotannosta. Kyse ei ole ollut tiedon puutteesta, vaan siitä, että terveysuhkia ei ole otettu täysin todesta. On sanottu koronan tulleen yllätyksenä, mutta tutkijoiden piirissä on nähty, että riski pandemiaan on ollut jo pitkään tiedossa, mutta sen ehkäisemiseksi ei ole tehty tarpeeksi.

Olisi tarvittu sääntelyä globaaliin eläintuotantoon, ruokajärjestelmiin, kauppaan, liikenteeseen ja talouden kiihtyneisiin rattaisiin, mutta siihen ei ole ollut riittävästi poliittista tahtoa. On menty uusille luonnonalueille, joiden kestokyky on heikentynyt ja tullut alttiiksi viruksille ja muille tartuntataudeille.

Bios-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde katsoo kriisien vähentämisen vaativan pitkäjänteistä ekologista jälleenrakennusta (Kansan Uutiset 9.4.). Siinä yksi tärkeä ulottuvuus on ympäristökuormituksen vähentäminen. Toinen on yhteiskuntien luovan sopeutumiskyvyn lisääminen. Olemme perineet maailmantilan, jossa erilaiset kriisit helposti ruokkivat toisiaan.

 

Entä koronan ja ilmastonmuutoksen keskinäiset suhteet? Lähteen mukaan koronalla ja ilmastonmuutoksella on erilainen luonne. Pitkäänkin kestävä pandemia on lopulta nopea ja ohimenevä kriisi, jolle voidaan löytää hoitokeinoja, parhaimmillaan rokote. Ilmastonmuutos on taas hitaasti kehittyvä prosessi, mutta se on kuitenkin niitä ympäristönmuutoksia, jotka lisäävät tartuntatautien todennäköisyyttä.

Tässä yhden tutkijan näkökohtia meneillään olevaan kriisiin. Hän myös toteaa, että kun kriisi saadaan lopulta pysäytettyä, maailma ei ole enää entisensä. Mutta se voi palata takaisin samaan riskitilanteeseen, missä olimme ennen koronaa, ellemme globaalisesti tee pysyviä muutosprosesseja ympäristön kuormittamisen ja kulutuksen saamiseksi kestävälle tasolle.

Olemme nyt tulleet näiden arvioiden ja tehtävien eteen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu