Joka naapuriinsa luottaa, se kykynsä tuplaa

Euroopan unioni saa punnittavakseen itäsuomalaisten kaupunkien hankkeen saada Savonlinnasta Euroopan kulttuuripääkaupunki vuodeksi 2026. Risto Aalto

Jari Sihvonen viestintäasiantuntija Pohjois-Savon liitto Hannu Hyttinen kaupunginsihteeri sudeettisavolainen, Helsinki

Onko kaupungin tai alueen positiivinen tulevaisuudenkuva seurausta menestyksestä vai voisiko menestys olla seurausta positiivisesta tulevaisuudenkuvasta?

Näistä Fred Polakin vaihtoehdoista itäinen Suomi on valinnut jälkimmäisen hakiessaan yhdessä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Kilpailussa ei ole kyse yksinomaan Euroopan unionista, Euroopasta, kulttuurista tai kuluerästä.

Kyse on unelmoinnista, rohkeasta visiosta ja yhteisestä tulevaisuuden uskosta. Niille on mahdotonta laittaa hintalappua tai vertailla hintoja esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenoihin tai parkkipaikkoihin (SS 5.5.).

Asetelma on kieltämättä kiehtova ja ainutlaatuinen.

Itä-Suomen suurimmat kaupungit tukevat pienempäänsä, Savonlinnaa, kulttuuripääkaupungiksi. Jos se ei sytytä alueemme asukkaita, muita suomalaisia ja valitsijaraatia, niin ei sitten mikään. Samalla Itä-Suomi avaa ovet Euroopalle, mutta myös kotimaalle. Suomessakin on runsain määrin ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyneet näillä väljillä kolkilla.

Uudessa Saimaa-ilmiössä ei tunneta rajoja eikä raja-aitoja, koska hyvät aidat eivät tee hyviä naapureita. Olisiko samalla aika päivittää sitä savolaista sanontaa, jossa itseensä luottava tuplaa kykynsä, nykymaailmaan paremmin sopivaan muotoon: ”Joka naapuriisa luottaa, se kykysä tuploo!”

Isossa kuvassa myös Euroopan unionissa on pohjimmiltaan kyse tästä samasta. Suomella on EU:ssa 26 naapuria, joita ei voi eikä edes kannata vaihtaa. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin sanoin: ”Olemme vahvempia, kun teemme yhdessä sen, mitä emme pysty tekemään yksin.”

Näiden samojen ajatusten kanssa istuimme munkkikahveilla elokuisena päivänä 2018 Kuopion torilla. Silloin päätimme, että tämä eurooppalainen kulttuurikortti kannattaa katsoa ja laittaa tilaukseen.

Puolentoista vuoden tiukan urakan jälkeen ylimaakunnallisesti laadittu 60-sivuinen hakukirja vietiin viime maanantaina opetus- ja kulttuuriministeriöön. Juhannuksen jälkeen saamme kuulla kansainväliseltä asiantuntijaraadilta, etenemmekö ymmärtämisvaiheesta unelmointivaiheeseen.

Tänään vietetään Eurooppa-päivää ristiriitaisissa tunnelmissa, Itä-Suomessakin. Saimaa-ilmiön piirtämä positiivinen tulevaisuuskuva on enemmän kuin tarpeen koronapirulaisen takia.

Hyvää eurooppalaista naapuripäivää!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu