Voiko koronakriisistä seurata jotakin myönteistä?

Korona on opettanut meitä monenmoisiin varotoimiin. Johanna Tenovirta

Björn Cederberg Lääkäri Kaupunginvaltuutettu (kd.) Kuopio

Ihmiskunnan saavutukset tieteessä, taloudessa ja teknologiassa viimeisen 70 vuoden aikana ovat ennennäkemättömät ja kiistattomat. Elämme tänään aivan toisenlaisessa maailmassa kuin toisen maailmansodan päätyttyä. Siksi tuntuu merkilliseltä, että ihmissilmälle erottumaton, mikroskooppisen pieni eliö kykenee panemaan koko ihmiskunnan polvilleen ja pysäyttämään yhteiskunnat kaikkialla.

Lääkärilehti lainasi 27.4. JAMAn (Journal of American Medical Association) verkkolehdessä julkaistua artikkelia, johon oli koottu tiedot 5 700 ensimmäisestä sairaalassa hoidetusta COVID-19-potilaasta New Yorkissa. Potilaiden mediaani-ikä oli 63 vuotta ja heistä 60 prosenttia oli miehiä. Tavallisimmat oheissairaudet olivat kohonnut verenpaine, lihavuus ja diabetes – tässä järjestyksessä.

Tietoisuus viruksen vaarallisuudesta edellä mainituille potilasryhmille ja tupakoitsijoille voi hyvinkin saada aikaan huomattavia muutoksia ihmisten tottumuksissa ja elintavoissa. Terveellisempään suuntaan. Tupakoinnin aiheuttama keuhkoahtaumatauti ja koronavirus ovat tappava yhdistelmä.

Suomen kouluissa alkoi etäopetus viikolla 13. Siitä seurasi olosuhteiden pakosta ennen näkemätön digiloikka, joka vaikuttaa opetukseen, opettajiin ja oppilaisiin pysyvästi. On vaikea nähdä, että epidemian jälkeen kouluissamme palattaisiin koronaa edeltäviin työskentelytapoihin. Etäopetuspalvelut ovat tulleet jäädäkseen, ja tästä voi tulla Suomelle arvokas vientituote.

Kriisi pakottaa yrityksiä luomaan uutta ja löytämään uusia ratkaisuja. Sellaiset yritykset pärjäävät, jotka pystyvät ketterästi muuttamaan omaa toimintaansa ja verkostoitumaan muiden kanssa tuottamaan aivan uusia palvelukokonaisuuksia ja etäelämyksiä.

Uudet avaukset toimivat kasvun avaimina kriisin jälkeen. Kriisistä voi syntyä uusia Nokioita. Huoltovarmuuteen liittyvä oma tuotanto on jo käynnistynyt.

Rajoitukset ovat vähentäneet ihmisten liikkumista työssä ja vapaa-aikana. Autoilla on ajettu vähemmän ja lentokoneilla on lennetty harvemmin. Päästöt ovat vähentyneet.

Ymmärrys hyvän käsihygienian merkityksestä sairauksien torjunnassa on lisääntynyt. Kun teatteriin tai konsertteihin ei voi mennä, virtuaalikuorot ovat tuoneet iloa esityksillään. Olemme joutuneet myös pohtimaan omia arvojamme ja valintojamme. Mitä ilman me emme tule toimeen ja mistä me voimme luopua? Korona toivottavasti opettaa meitä näkemään, että perhe, sukulaiset, ystävät ja hyvät naapurit ovat tärkeämmät kuin eloton materia, jota me hanakasti haalimme ympärillemme jonkinlaiseksi turvaksi tai egomme pönkittäjäksi.

Kriisissä piilee myös mahdollisuus henkilökohtaiseen kasvuun. Kasvu tulee heikkouden kautta. Heikkous pakottaa nöyryyteen ja realistiseen itsearviointiin. Se taas auttaa ihmistä elämään tässä ja nyt.

Kommentoi