Venäjän sotarikostutkinta on pelkkää politiikkaa

Venäjän federaation tutkimuskomitea Sledkom on käynnistänyt suomalaisten jatkosodan aikana Itä-Karjalassa ylläpitämien leirien tapahtumista tutkimuksen, jonka tarkoitusperistä ei jää epäselvyyttä. Komitealla on tulokset valmiina jo ennen niin sanottua tutkimustakin. Leirillä on väitteiden mukaan muun muassa haudattu elävältä ja surmattu kaasukammioissa neuvostoliittolaisia sotavankeja osana ”siviiliväestön rotuun perustuvaa kansanmurhaa”.

Syytökset ovat käytännössä varmuudella tekaistuja. Jos esimerkiksi kaasukammioita olisi ollut, niistä olisi löytynyt todisteita heti jatkosodan jälkeen. Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva muistuttaa, että vakavat sotarikokset olisivat nousseet väistämättä esiin Neuvostoliiton johdolla tehdyissä perinpohjaisissa selvityksissä ja myöhemmissä oikeudenkäynneissä (Savon Sanomat 29.4.).

Venäjällä esitetään tieteen nimissä irvokasta näytelmää, jonka motiivit ovat läpeensä poliittiset. Laukaisevana vaikuttimena näyttää toimineen Suomessa käyty keskustelu Stalinin vainojen suomalaisuhreista sekä valtionjohdon aloite heidän kohtaloidensa selvittämisestä. Suomalaisten mielenkiinto osui yhteen Venäjän historian arimmista kohdista. Maassa on vaikeutettu monin tavoin Stalinin terrorin tutkimusta, muun muassa Sandarmohin metsän joukkoteloituksia selvittäneen Memorial-järjestön työtä.

Putinin Venäjällä Stalinin mainetta on palautettu ja hirmutekoja vähätelty, sillä natsi-Saksaa vastaan käydyn ”suuren isänmaallisen sodan” muisteleminen on uuden kansallismielisyyden lietsonnan keskiössä. Kuvitteellisten fasistien vastaisella taistelulla on Venäjällä oikeutettu myös Krimin valtausta ja Itä-Ukrainan sotaa. Yleisesti Putin pyrkii naapurimaita uhkailemalla viemään huomiota omasta toiminnastaan ja maansa epäkohdista.

Tutkija Arto Luukkanen arvioi, ettei Putin ole välttämättä itse käynnistänyt hanketta, vaan kyse on turvallisuuselinten ja tutkimuslaitosten kilpailusta, jolla tavoitellaan presidentin huomiota ja rahoitusta. Jos näin on, Putinin yli-innokkaat mielistelijät vaarantavat koko suurvallan tieteen maineen. Poliittisesti sanellusta historiankirjoituksesta kärsivät myös ne rehelliset venäläistutkijat, jotka kunnioittavat tieteen menetelmiä ja eettisiä periaatteita.

Suomessa on ymmärretty heti sotien jälkeen, ettei jatkosota kuulu historiamme kunniakkaimpiin hetkiin. Suur-Suomi-haaveet, vanhan rajan ylittäminen, sotavankien kohtelu ja rasistiset asenteet venäläisiä kohtaan on tunnustettu virheiksi. Moraaliselta ja kansainvälisen oikeuden kannalta sotarikokset on käyty läpi. Syyllisiksi todetut ovat tuomionsa kärsineet ja mittavat sotakorvaukset on maksettu. Uusiin anteeksipyyntöihin ei pidä langeta etenkään painostuksen alla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu