Saaristokaupungin torppien perintö hukkaantuu

Mikko Pirinen Saaristokaupunki Kuopio

Jaakkoniemi, Saviaho, Tervapuro, Saunaniemi, Haukkaniemi, Petkelkanta, Pölläkkä.

Kuopion Saaristokaupungissa on kadut nimetty alueella sijainneiden torppien mukaan. Torpparit olivat vuokraviljelijöitä, Saaristokaupungissa maat omisti pappila eli Kuopion maaseurakunta.

Omavaraistaloudella eläneet torpparit suorittivat maksuksi asuinpaikastaan taksvärkkiä, eli tekivät töitä pappilalle sekä toimittivat pappilaan tilansa tuotteita. Saaristokaupungin torpat toimittivat pappilaan kalaa, heinää, polttopuita, ja eräillä tiloilla oli muun muassa velvoitteena toimittaa vuosittain reki. Lisäksi torpparit möivät torilla tilansa tuotteita, kalakukkoja, kalaa ja perunoita.

Torpparit raivasivat itse peltonsa alkeellisilla välineillä voimanlähteinään ihmisten ja eläinten lihastyö. Raskaalla raivaustyöllä tehdyt pellot olivat arvokkaita torppareille. Saaristokaupungin alueella sijainneet torpat olivat peltopinta-alaltaan erityisen pienikokoisia, sillä pääasiallinen tulonlähde oli kalastus.

Nyt keväiseen aikaan on miellyttävä kuljeskella Saaristokaupungin puistoväyliä pitkin. Ketä ja millaisissa olosuhteissa eläneitä nuo torpparit, alueen ensimmäiset kiinteät asukkaat ovat olleet?

Ajatusten harhaillessa maisemassa huomaa särön. Vanhat esi-isiemme käsin raivaamat pellot ja niityt ovat muuttuneet pöheiköiksi, jotka eivät ole kauniita silmälle tai eduksi monimuotoiselle luonnolle. Pajua puskevat useat vanhat pellot, joiden viljelyaikojen jäänteitä löytyy yhä maastosta. Vanhat niityt kasvavat jo isoa puuta, ja näiden osalta aluehistoriallinen perintö on menetetty.

Nämä vanhat niitty- ja peltoalueet ovat pääsääntöisesti Kuopion kaupungin omistuksessa, joten meillä olisi vähintään moraalinen velvoite hoitaa torppareiden viimeistä yhteistä perintöä huolella. Nykyisin Saaristokaupungin lähivirkistysalueita eli lähiömetsiä hoidetaan metsänhoidollisin toimenpitein, ja avoimet alueet annetaan kasvaa umpeen. Nämä avoimet alueet ovat aluekulttuurin ja historian sekä luonnon kannalta merkityksellisiä alueita, ja niiden rappio johtaa lajiston köyhtymiseen.

Voisiko siis kaupunkiympäristön viheralueiden kunnossapito laatia selvityksen Saaristokaupungin vanhoista kulttuuriympäristöistä ja ennallistaa ja ylläpitää niitä jatkossa muutoin kuin ryteikköinä?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu