Hallitus on hakoteillä yritystukien myöntämisessä

Hallituksen kompastelu koronaepidemian vaikutusten rajoittamisessa ei rajoitu vain hengityssuojafiaskoon. Tuhansilla yrityksillä myynti on täysin loppunut ja kassavirta on muuttunut katastrofaaliseksi.

Valtioneuvosto julisti mittavan tukipaketin yritysten pelastamiseksi. Yritysten tukemiseen varattiin 15 miljardia euroa. Tästä 12 miljardia on lainoja ja kolme miljardia avustuksia.

Vanhan sanonnan mukaan velka on veli otettaessa ja velipuoli maksettaessa. Laina ei pelasta yritystä, jonka kassavirta on täysin sakannut, jos yritys ei ole taseeltaan vahva.

Lainaa pitäisi ottaa lainan päälle. Korot, takausprovisiot ja lyhennykset tappavat yrittämisen halun ja lopettavat investoinnit ja voivat uhata yrityksen olemassaoloa.

Suorien avustusten osuus olisi mielestäni tullut olla merkittävästi suurempi. Business Finlandin etusivulla julistetaan: ”Voimme rahoittaa Suomessa toimivia pk- ja midcap-yrityksiä, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta.”

Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että rahoituksella yritys voi lähinnä selvittää ja suunnitella uusia liiketoimintoja tai kehittämistoimenpiteitä. Osakeyhtiötä, joka on menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi, ei rahoiteta.

Avustuksia ei myönnetä myöskään koronasta johtuviin kassavirtamenetyksiin, operatiivisiin palkkakuluihin tai koronan aiheuttamista häiriöistä johtuvien tappioiden kattamiseen.

Yritystukia ei nimenomaisesti myönnetä juuri niihin tarkoituksiin, joihin nyt olisi huutava tarve. Yritykset keksivät erilaisia kehitysprojekteja vain avustuksia saadakseen ja konsultit ottavat omansa avustusrahoista.

Julkisuudessa on nostettu tikunnokkaan menestyvät yritykset, jotka ovat tarpeettomasti hakeneet avustuksia. Valuvika on mielestäni kuitenkin rahoitusehdoissa eikä rahoitusta hakevissa yrityksissä. Toki haaskalla ovat myös epämääräiset yrittäjät.

Valtion olisi ollut syytä heti koronakriisin puhjettua luoda mittava rahoitusmekanismi, jolla elinkelpoiset yritykset voivat saada avustuksia koronasta aiheutuviin tappioihin ja kassavajeeseen. Jos Business Finlandilla ei tähän sääntöjen mukaan ole mahdollisuutta, olisi ollut tarpeen luoda uusi rahoitustyökalu.

Yksinkertainen hakemus, selvitys koronan vaikutuksista liiketoimintaedellytyksiin, tehdyt toimenpiteet vahinkojen rajoittamiseksi ja arvio lähiajan näkymistä ja rahoitustarpeesta. Liitteenä tilinpäätös ja dokumentaatio koronan jo näkyvillä olevista vaikutuksista.

Hakemuksen voi arvioida muutamassa minuutissa. Perusteettomat avustukset eli rahoitus, joka jälkikäteen osoittautuu perusteettomaksi, voidaan periä takaisin.

Sen sijaan hallitus nyt seilaa katastrofista toiseen, selittelee tekemisiään ja teettää tutkimuksia päätöstensä toimeenpanoista.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut