Hädänalaiset yhä suuremmassa hädässä

Kreikan ja Turkin välisellä maarajalla kytenyt pakolaiskriisi on hiipunut kaikessa hiljaisuudessa, kun Euroopan unioni sulki kaikki ulko- ja sisärajansa koronaviruksen takia. Sisäministeriön johtava asiantuntija Kukka Kröger arvioi Uutissuomalaiselle (24.3.), että Eurooppaan pyrkineet ovat palaamassa rajalta takaisin.

Turkin hybridivaikuttamiseksi arvioitu operaatio on näin ollen kuivumassa kokoon. Viruksen vaikutuksesta pakolaiskriisi päätyi EU:n näkökulmasta ainakin väliaikaiseen ratkaisuun. Kun rajat ovat yksiselitteisesti kiinni, Turkkikaan ei pysty painostamaan unionia turvapaikanhakijoilla.

Hädänalaisten asema ulkorajoilla ja Kreikan leirien kaltaisessa välitilassa ei ole kuitenkaan parantunut vaan pahentunut. Kukka Krögerin mukaan myös Suomen hallituksen aiempi päätös 175 lapsen ja yksinhuoltajaäidin tuomisesta leireiltä on epidemian vuoksi jäissä.

Kreikan leireillä on ollut jo pitkään käsillä humanitaarisen katastrofin ainekset, mutta virusuhka synkentää ennustetta lisää. Keskuksissa arvioidaan olevan yhteensä 42 000 ihmistä, vaikka ne on mitoitettu noin 6 000:lle. Pulaa on suojasta, ruuasta ja puhtaasta vedestä. Monilla maahantulijoilla on valmiiksi heikko terveys muun muassa uupumuksen, heikon ravinnon ja puutteellisen hygienian vuoksi.

Pakolaisleireille tunkeutuva koronavirus leviäisi nopeasti ja aiheuttaisi valtavaa tuhoa. Euroopan parlamentin kansalaisvapauksia valvovan valiokunnan puheenjohtaja Juan Fernando López Aguilar vetosi tiistaina, että leirit on evakuoitava nopeasti.

Ensi hätään realistisin turvapaikka on manner-Kreikka, jonka terveyspalveluihin ja sairaalakapasiteettiin EU:n pitäisi osoittaa lisävaroja. Ilman EU:n väliintuloa tilanne tuskin laukeaa, sillä kansalaismielipide Kreikassa on vihamielinen pakolaisia kohtaan.

Samaan aikaan virusta vastaan käytävän sodan kanssa maailmalla soditaan myös perinteisin keinoin. YK:n pääsihteeri António Guterres vetosi maanantaina, että konfliktien osapuolet kaikkialla aloittaisivat välittömästi tulitauon pandemian takia. Ihmiset sodan raunioissa ovat haavoittuvimpia myös tartuntatautien suhteen.

Koronakriisi johtaa kaikkialla maailmassa politiikan keskittymiseen kansallisen turvallisuuden varjelemiseen. Viruksen vastainen taistelu ei kuitenkaan poista perustavaa inhimillistä ja eettistä velvoitetta kaikkein hädänalaisempien auttamiseen.

Kun pandemia aikanaan laantuu, kaikkia tehtyjä toimenpiteitä arvioidaan kriittisesti. Tilille joutuu siinä vaiheessa myös EU:n ja sen jäsenmaiden pakolaispolitiikka.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu