Lääkäripalvelut maksuttomiksi ja maksukatot yhdistettävä

Terveydenhuollon asiakasmaksut vaihtelevat eri kunnissa. Hanna Matikainen

Mauri Liimatainen Puheenjohtaja Eläkkeensaajien Keskusliiton Kuopion Piiri ry

Viime vuosikymmenen aikana terveydenhuollon maksuihin on tehty useita, jopa järkyttävän suuria, korotuksia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tasasuuruisia asiakasmaksuja korotettiin 27,5 prosenttia vuonna 2016 ja 9,4 prosenttia vuonna 2015. Nyt on korkea aika korjata tehtyjä virheitä.

Asiakasmaksulainsäädännön uudistus on parasta aikaa käynnissä. Tiedämme, että maksut estävät hoitoon hakeutumista. Vuonna 2018 lähes 390 000 julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittyä asiakasmaksua päätyi ulosottoon, mikä on noin viidennes edellisvuotta enemmän. Lisäksi monet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen asiakas- ja lääkemaksuissa.

Suomessa kotitaloudet rahoittavat noin viidenneksen terveydenhuollon kokonaismenoista suorilla asiakasmaksuilla ja omavastuilla. Osuus on Pohjoismaiden korkein.

THL:n, Kelan, Tilastokeskuksen ja Turun yliopiston yhteistyönä tekemän tutkimuksen (THL 5.2.2020) mukaan eri terveysmenolajit kohdistuvat eri tuloryhmille. Suurituloisimmilla kotitalouksilla yksityisten terveyspalvelujen omavastuut ovat suurin meno, kun taas pienituloisimmilla se on julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut. Selkeästi suurimmat köyhdyttävät vaikutukset ovat julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuilla.

Kotitalouksien terveysmenot lisäävät köyhyyttä kahta kautta. Sairaammilla on keskimäärin muita pienemmät tulot, ja samalla heillä on suurempi tarve terveydenhuollolle, mistä taas syntyy lisämenoja. Terveysmenot, kuten terveyspalveluiden asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuut, lisäävät erityisesti yli 85-vuotiaiden ja työkyvyttömien köyhyyttä.

Tällä hetkellä palvelu- (683 euroa), matka- (300) ja lääkemaksukattojen (577) yhteenlaskettu vuotuinen maksukatto on 1 560 euroa.

Nyt suunniteltujen perusterveydenhuollon hoitajakäyntien lisäksi myös lääkäripalvelut on ehdottomasti säädettävä maksuttomiksi ja maksukatot on yhdistettävä palveluissa, lääkkeissä ja matkoissa.

Yhteisen vuotuisen maksukaton taso tulee sitoa takuueläkkeen tasoon, joka vuonna 2020 on 835 euroa. Erilliset maksukatot tulee kuitenkin säilyttää ja niitä seurata jatkossakin. Kunkin erillisen maksukaton täyttyessä asiakas ei maksaisi kyseistä palvelu-, matka- tai lääkekohtaista maksua. Kun palveluista, matkoista ja lääkkeistä perityt maksut ylittävät maksukaton (835 euroa), ne olisivat tämän jälkeen maksuttomia.

Maksukattojärjestelmää tulee kehittää niin, että edunsaaja saisi hänelle kuuluvan etuuden automaattisesti. Asiakkaan maksukertymää tulee tarkastella kalenterivuoden sijaan 12 kuukauden jaksolla.

Lisäksi maksukattojärjestelmää tulee kehittää siten, että kunnat seuraavat maksukertymää ja ilmoittavat asiakkaalle maksukaton täyttymisestä. Nykyään seurantavastuu on asiakkaalla.

Asiakasmaksuja on kohtuullistettava, jos asiakkaan elämäntilanne sitä vaatii. Asiakkaille on tiedotettava aktiivisesti mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen.

Kommentoi