Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Onko haittoja otettu huomioon suunnittelussa?

Virkamiestä ja luovaa taloudellista oivallusta ei yleensä yhdistetä yhteen ja samaan henkilöön. Näin ei taida olla myöskään Kuopiossa, koska esimerkiksi opetustoimesta säästetyt varat tuhlataan sitten moninkertaisesti pärinäviihteen ja moottorikelkkailun edistämiseen.

Viime keväänä kaupunki avusti pärinäviihdettä noin 30 000 eurolla. Moottorikelkkailua edistävän MoViRa-hankkeen kustannus oli 1,7 miljoonaa euroa, tosin siitä merkittävä osa oli alueen kehittämiseen tarkoitettua EU-rahaa.

Tällä rahalla saatiin tuhottua 150 hehtaaria pääosin rautavaaralaista metsää rakentamalla moottorikelkkareittejä 150 kilometriä. Tämä vastaa 150 tonnin hiilinielun menetystä joka ikinen vuosi.

Nyt reittien rakentaminen ja metsien tuhoaminen kohdistuu erityisesti Kuopion alueelle. Reitit tuhoavat metsää jokaista kilometriä kohti lähes hehtaarin ja hiilinielua yhden tonnin joka ikinen vuosi. Olen todella vihainen Kuopion virkamiesten veroeuroilla aikaansaamasta tuhosta. Virkamiesten asenteilla ei ilmastoa pelasteta.

MoVira-hankkeen loppuraportin mukaan reittikilometrin hinnaksi tuli keskimäärin yli 10 000 euroa, ja reitit on pakko pitää kunnossa. Ympäristöministeriön arvion mukaan vuotuiset ylläpitokustannukset ovat 10 prosenttia rakentamiskustannuksista.

Vireillä ovat Tervon raja – Ryönänlahti ja Juurusvedeltä Suuri-Pieksän kautta Anna-Marin tienhaaraan tehtävät reittihankkeet. Reittien yhteispituus on noin 70 kilometriä, eli rakennuskustannukset ovat 700 000 euroa. Reittien ylläpitokustannukset ovat lisäksi noin 70 000 euroa joka vuosi reittisuunnitelmien mukaisesta vähäisestä liikenteestä huolimatta.

Moottorikelkkailuonnettomuudet aiheuttavat hoitokustannuksina ja työpäivämenetyksinä kansantaloudelle 320 miljoonan euron menot, joka on yli 3 200 euroa liikennekäytössä olevaa kelkkaa kohti vuosittain.

Reittejä ja uria on Suomessa noin 20 000 kilometriä. Kelkkailuvahinkojen aiheuttamat kustannukset ovat noin 16 000 euroa kilometriä kohti vuosittain.

Vakuutusyhtiön tilastojen mukaan keskimäärin joka kymmenes kelkka joutuu onnettomuuteen, joista suoritetaan korvauksia. Mikä moottorikelkkailussa on Kuopion virkamiesten mielestä sellaista yleishyödyllisyyttä, että siihen on väkisin tuhlattava veroeuroja? En ymmärrä.

Toivon, että virkamiehet keksivät verorahoille kohteita, jotka eivät aiheuta tuhoa, vaan antaa nuorille 2020-luvun Suomessa tarvittavia taitoja.

Uskon, että tulevaisuudessa tietotekniikkaan liittyvät tehtävät työllistävät enemmän myös Pohjois-Savossa. En usko, että Pohjois-Savon työpaikat pelastuvat moottorikelkkailulla, vaikka virkamiehet pyrkisivät kuinka keksimään moottorikelkkailun edistämiseksi uutta ”tulokulmaa, joka saattaisi mennä läpi” (MoViRa-ohjausryhmän pöytäkirja 28.11.2014).

Olen täysin samaa mieltä tutkijoiden kanssa, että metsän tuhoaminen on ilmaston kannalta haitallista. Suomen kansantalous on pitkään perustunut hoidettuun ja kasvavaan metsään, joka on entistä tärkeämpää Suomen ja ilmaston kannalta.

Suomessa on aina uskottu metsän ja koulutuksen tuomaan hyvinvointiin, josta Suomen taloudellinen kehitys on esimerkki. Kilpailu tulee jatkossa olemaan entistä kovempaa, jolloin myös virkamiesten on syytä ymmärtää olla tuhoamatta niitä suomalaisten harvoja erityisedellytyksiä arvoineen pärinäviihteen alttarille.