Hatsala sopisi kongressi- ja messualueeksi

Havainnekuva Hannes Kolehmaisen kadulta, joka on Asemakadun jatke Kuopion Hatsalassa. Arkkitehtitoimisto Kanttia 2

Tapio Räsänen Seilasenmäen kakaroita 1950-luvulta

Kuopion keskeisen kaupunkialueen kaupunkirakenteen periaatteena on perinteisesti ollut, että niemen nauhamaisen rakenteen selkärankana toimivien rautatien ja Viitostien tuntumaan varataan keskeisimmät työpaikka-alueet asutuksen sijoittuessa näiden ja ranta-alueiden väliin.

Nähtävillä oleva, vain asuinkerrostalokortteleita ja lähipalveluita sisältävä Opistotien ympäristön asemakaavanmuutos poikkeaa kuitenkin tästä periaatteesta.

Toki suunniteltu asutus sijoittuu hyvin keskustaan ja Savilahden työpaikka-alueisiin nähden, mutta samalla mielestäni menetetään mahdollisuuksia kaupunkitasoisten toimintojen laajentamiseen alueelle muun muassa maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti.

Hatsalan alue sijoittuu liikenteellisesti moottoritieltä, matkakeskuksesta, Savilahdesta ja keskustasta hyvin saavutettavalle paikalle ja sopisi siten palvelu- ja elinkeinotoimintaan, esimerkiksi vaikkapa Kuopio-halliin ja jäähalliin tukeutuvaksi kongressi- ja messualueeksi hotelleineen, vertailukohtana esimerkiksi Jyväskylän Paviljongin ja Tampereen Areenan sijainnit.

Nyt näitä toimintoja ollaan tunkemassa keskustan herkälle ranta-alueelle. Kaupungin korkean rakentamisen selvityksen mukaan mainittu kaupunkirakenteen selkärankavyöhyke sopii myös tiiviiseen korkeaan rakentamiseen Keski-Euroopan malliin.

Nuoret eurooppalaiset arkkitehdit ideoivatkin muutama vuosi sitten rakentamista myös alueen halkaisevan ratakuilun päälle parantaen samalla yhteyksiä Kuntolaaksoon ja keskustaan.

Asemakaavaehdotuksen mukaiset Karjalankadun varteen sijoitetut tiiviit lähiökerrostalokorttelit muutamine kivijalkamyymälöineen (ei kadunvarsipysäköintiä) eivät elävöitä katukuvaa eivätkä kunnioita Riisan ja siunauskappelin edustaa.

Tekun 1960-luvun linjakasta kouluarkkitehtuuria edustavaa päärakennusta hienoine porrasauloineen ei myöskään ole katsottu säilyttämisen arvoiseksi.

Sopiikin kysyä, ohjaavatko maankäyttösopimukset kaupungin kaavoituksen tavoitteita, vaikka järjestyksen tulisi olla lakimääräisestikin päinvastainen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu