Kielellisesti saavutettava Kuopio?

Hanna Helanto viittomatulkitsi Jessica Ruotsin laulua Liekeissä!-festivaaleilla Kuopiossa vuonna 2013. Tomi Glad

Tytti Koslonen Koulutuspäällikkö, Tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus Humanistinen ammattikorkeakoulu Johtokunnan jäsen Kuopion Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys

Hyvinvointivaltiomme perustuu ajatukseen yhteisvastuusta ja oikeudenmukaisuudesta. Jokaisen yksilön perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa on meidän jokaisen asia.

Olemme yhteiskunnassamme jo tottuneet siihen, että esteettömyys tulee huomioida kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa sekä julkisissa tiloissa. Esimerkiksi pyörätuolilla tulee päästä virastoihin ja palvelujen äärelle.

Fyysisen esteettömyyden rinnalla meidän tulee korostaa entistä enemmän kielellistä saavutettavuutta, sillä aidosti kielellisesti saavutettava yhteiskunta edistää yksilön osallisuutta ja itsemääräämisoikeuden toteutumista.

Kielellinen saavutettavuus on laaja käsite, joka kattaa kasvokkaisen vuorovaikutuksen, fyysiset kommunikaatioympäristöt sekä teknologiavälitteiset ympäristöt ja sivustot.

Se koskettaa meistä jokaista, eikä liity vain erityisryhmiin, vaikka selvää onkin, että erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluista tiedotettaessa on huomioitava ryhmät, joilla on vähiten edellytyksiä saada tietoa.

Kielellinen saavutettavuus määritellään kielellistä oikeutta laajemmaksi käsitteeksi. Se tarkoittaa, että jokainen meistä, esimerkiksi kuuloon, näkökykyyn, mahdollisiin toimintarajoitteisiin tai kielitaitoon katsomatta olemme tietoisia kotikaupunkimme palveluista, saamme palvelua ja tulemme ymmärretyiksi.

Se tarkoittaa myös sitä, että jokainen meistä ymmärtää omaa hoitoamme koskevat ohjeet ja voimme näin itse ottaa vastuuta hoidostamme. Tämä edellyttää, että viestinnän ja tiedotuksen tulee olla monikanavaista ja viestinnässä on pyrittävä selkokielisyyteen.

Pelkästään selkokielestä hyötyviä henkilöitä on Suomessa 500 000. Erityisryhmien lisäksi muutkin ihmisryhmät, kuten iäkkäät tai vieraskieliset, hyötyvät selkokielestä, ympäristön kuvituksesta ja esimerkiksi kuvista vuorovaikutuksessa.

Myös Kuopion kaupungin palveluista tulee saada tietoa selkokielellä ja kuvitettuna. Lisäksi tiedotusta tulee saada puhutuilla ja viitotuilla kielillä (suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli) sekä sähköisten palvelujen on oltava aidosti saavutettavia.

Positiivista on, että Euroopan parlamentin vuonna 2016 julkaisema saavutettavuusdirektiivi tuli voimaan tänä vuonna, ja viranomaisten tulee lainkin mukaan huolehtia siitä, että eri ihmisryhmät saavuttavat digitaaliset palvelut, nettisivut ja mobiilisovellukset.

Myös tulkkipalveluja täytyy olla saatavilla. Suomi on edelläkävijä niin tulkkien koulutuksessa kuin siinä, että kuurojen ja puhevammaisten (esimerkiksi afaattisten) henkilöiden oikeus maksuttomaan tulkkauspalveluun perustuu lakiin. Tällä on turvattu yksilön osallisuus myös siinä tapauksessa, jos yksilön – kenen tahansa meistä – kommunikaatio muuttuu joku päivä.

Tulkit työskentelevät eri ikäisten henkilöiden parissa, jotka tarvitsevat kielellistä erityistukea.

Esimerkiksi Suomessa sairastuu vuosittain yli 20 000 aivoverenkiertohäiriöön ja eriasteisia puhe- ja kommunikaatiovaikeuksia omaavia henkilöitä on 65 000. Heistä 30 000 tarvitsee vuorovaikutuksessa puhetta korvaavia apuvälineitä ja menetelmiä.

Meidän jokaisen tulee muistaa huomioida kielellinen saavutettavuus luonnollisena osana päivittäistä vuorovaikutusta kaikessa viestinnässä. Kommunikaatio kuuluu kaikille.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut