Vahva alue unohtaa muun Suomen kehittämisen

Raideliikenteessä Itä-Suomi tuntuu jäävän unohduksiin, kun päätöksiä parannuksista tehdään. Aake Roininen

Olli Hartikainen DI, opiskelija, sairaseläkeläinen

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) on kertonut valtion käyttävän 800 miljoonaa euroa ratahankkeisiin (Yle 23.7.). Merkittävimmät hankkeet ovat Turun ja Tampereen tunnin junat Helsinkiin ja Espoon kaupunkirata.

Mihin Itä-Suomi on unohdettu? Vai onko Itä-Suomessa liikaa radan linjauksen vaihtoehtoja ja niiden väliltä ei ole osattu valita, joten on päätetty unohtaa koko projekti?

Lisäksi olisi kiva saada vastaus kysymykseen, miksi kaikkien suurempien ratahankkeiden toinen pää on pääkaupunkiseudulla. Pääseekö Suomessa kohta junalla muualle kuin pääkaupunkiseudulle?

Onneksi radat ovat liikuttavissa sentään kahteen suuntaan, pääsee sieltä kehä kolmosen väärältä puolen yhtä nopeasti pois kuin sinnepäin.

Tällä menolla muu Suomi ajautuu tukemaan vain yhtä vahvaa aluetta. Eikä tuo vahva alue taida välittää muusta Suomesta, kun muistellaan erilaisten valtion toimintojen siirtosuuntia.

Ei pitäisi laittaa kaikkia munia samaan koriin. Sillä tehdään Suomi vain haavoittuvaiseksi erilaisille häiriöille, kuten nyt koronalle.

Olisiko järkevää kehittää ja vahvistaa myös muidenkin kaupunkien välistä raideliikennettä, poikittaisia ratoja? Itä-Suomesta Turkuun ja Ouluun suuntaavat radat hyödyttäisivät todennäköisesti koko (Itä-)Suomea tulevaisuudessa. Trendi taitaa olla vain toinen, raideliikennettä Itä-Suomesta muualle kuin pääkaupunkiseudulle ei kehitetä, kun käyttäjiä ei ole riittävästi, mutta kumpi oli ensin muna (käyttäjät) vai kana (tarjonta).

Kun kuljin kymmenen vuotta sitten Tampereella yliopistossa, kulkijoita oli, mutta junia on sittemmin vähennetty. Samoin on vähennetty henkilöjunia Juankosken asemalta ja Nurmeksesta pohjoiseen – niistä vähennyksistä on tosin aikaa. Sittemmin rataosuudet on vain tavaraliikenteen käytössä, eikä niitä ole sähköistetty.

Pieksämäeltä Varkauden kautta Joensuuhun kulkee vielä taajamajuna, mutta rataosuutta ei ole sähköistetty. Joensuusta pääsee muualle Suomeen vain Kouvolan kautta, edellä mainitun radan lisäksi. Olisihan se hyvä, jos Itä-Suomen yliopiston kampusten välillä pääsisi siirtymään kätevästi sähköllä kulkevalla junalla.

Myös muualla Suomessa kulkee useita taajamajunia sähköistämättömillä raiteilla.

Sopisiko sähköistämättömien rataosuuksien sähköistys Suomen saamaan EU-koronatukipaketin ilmasto-osaan vai upotetaanko rahat pääkaupunkiseudulle maalämpöreikiin? Reiät todennäköisesti tuottaisivat sijoituksen nopeasti takaisin, mutta tasapuolisuuden nimissä olisi koko Suomelle hyvä antaa mahdollisimman yhtäläiset edellytykset ilmastoystävälliseen sähköiseen raideliikenteeseen. Kaikkien sijoitusten ja investointien kannattavuutta ei voi mitata vain rahassa ja ajassa.

Black Lives Matter ja feminismi ovat näkyneet Suomessa eniten pääkaupunkiseudulla. Liikkeet kannattavat ihmisten välistä tasa-arvoa.

Minkähän niminen liike saisi pääkaupunkiseutulaiset kannattamaan Suomen eri alueiden ja niillä asuvien ihmisten välistä tasa-arvoa? Tai siis Uudenmaan ja muun Suomen alueiden välistä tasa-arvoa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu