Elpymisrahaa velkaantuneille maille

Järkeä vastuunkantoon

EU-komission esittämän elpymisrahaston suurin hyötyjä Italia on velkaantunut pahoin jo ennen koronakriisiä. Vuoden 2019 lopussa velkaa oli 134 prosenttia bruttokansantuotteesta (saisi olla max 60 prosenttia). Vain Kreikassa valtionvelka on Italian velkaa suurempi.

EU:n toivomukset maan pöhöttyneen hallinnon järkeistämisestä tai taloudenpidon tehostamisesta eivät ole tuottaneet tulosta. EU:n kolmanneksi suurin kansantalous ei ole kertaakaan vakavasti edes yrittänyt uudistaa valtionhallintoaan, sosiaalivakuutusjärjestelmäänsä tai työlakejaan globaalin talouden edellyttämään kuosiin. Rakenneuudistukset, verojen korotukset, menojen leikkaukset ovat jääneet tekemättä. Veronkeruu on Italiassa erityisen tehotonta. Tuoreessa indeksissä veronkierron yleisyydestä Euroopassa Italia on kirkkaasti kärjessä.

Italiassa työvuosia kertyy isoista maista vähiten, keskimäärin 32. Espanjassa ja Ranskassa niitä kertyy 35,4, Kreikassa 33,4. Suomalaisten keskimääräinen työvuosien määrä on jo 38,9. Pisimpään työelämässä tienaavat käytännössä kaikki Pohjois-Euroopan työssäkävijät (MTV 10.6.). Nämä maat olisivat myös suurimpia elpymisrahan nettomaksajia.

Suomessa 750 miljardin elvytysrahastotarvetta argumentoidaan vientiteollisuutemme tarpeella. Tosiasiassa Suomen yhteenlaskettu vienti keskeisiin elvytyksestä hyötyviin maihin, Italia, Espanja, Kreikka, Puola, Portugali ja Romania on vain 6,2 prosenttia. Onpa kallista vientitukea.

Ei haluta tehdä töitä eikä maksaa veroja. Tällaisia väkirikkaita maita pienen Suomen kansan pitäisi tukea niin sanotun elvytysrahaston kautta ja lisää velkaannuttaa omaa kansaa? Suomen perustuslain mukaan valtio ei voi lisätä riskejään tavalla, joka voisi vaarantaa omien kansalaisten taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.