Venäjä säilyy surun suurvaltana

Todennäköisesti myrkytyksen kohteeksi joutuneen venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin kohtalo järkyttää demokratian kannattajia kautta maailman. Valitettavasti jotain tapahtuneen kaltaista on osattu odottaa jo kauan.

44-vuotias Navalnyi sairastui torstaina vakavasti kesken lennon Tomskista Moskovaan. Hänet on kytketty hengityskoneeseen ja vaivutettu koomaan. Navalnyin tiedottajan mukaan hänen epäillään juoneen myrkytettyä teetä lentokentällä. Vaikka oppositiojohtaja kuin ihmeen kaupalla selviäisi, hän ei ole turvassa Venäjällä.

Viime kesänä Navalnyi joutui sairaalaan kesken vankilatuomion, jota hän istui protestilakien rikkomisesta. Navalnyi sai vakavia allergisia reaktioita, vaikka ei ollut kärsinyt aiemmin elämässään allergioista. Hänen juristinsa ja lääkärinsä pitivät oireiden syynä kemikaalin aiheuttamaa myrkytystä. Vuonna 2017 poliitikko sai silmävamman, kun hyökkääjät heittivät hänen kasvoilleen desinfiointiainetta.

Presidentti Vladimir Putinin kuuluvimmat kriitikot ja vallan uhkaajat poistuvat näyttämöltä yksi toisensa jälkeen. Johtava oppositiopoliitikko Boris Nemtsov ammuttiin Moskovajoen ylittävällä sillalla helmikuussa 2015.

Tshetshenian sotien raportoinnista maailmankuuluksi noussut toimittaja Anna Politkovskaja selvisi vuonna 2004 lentokentällä tapahtuneesta myrkytyksestä, mutta hänet murhattiin ampumalla kaksi vuotta myöhemmin.

Entinen sotilastiedustelija, kaksoisagentiksi epäilty Sergei Skripal ja hänen tyttärensä myrkytettiin Britannian Salisburyssä keväällä 2018. He selvisivät, mutta selkkaus johti diplomaattiseen välirikkoon Britannian ja Venäjän välillä. Aiemmin turvallisuuspalvelu FSB:n entinen upseeri, Britanniaan loikannut Aleksandr Litvinenko myrkytettiin poloniumilla syksyllä 2006, ja hän kuoli myöhemmin sairaalassa. Kaikissa tapauksissa komentoketjut on häivytetty.

Navalnyin myrkytyksen ajallinen yhteys Valko-Venäjän tapahtumiin on silmiinpistävä. Navalnyin vaientaminen on helppo nähdä ennaltaehkäisevänä toimena, jolla kansalaisille osoitetaan, ettei Valko-Venäjän kansannousun kaltaiselle liikkeelle anneta Venäjällä jalansijaa.

Putinin Venäjä ei ole Neuvostoliitto, sillä Kremliin kohdistuvaa arvostelua siedetään niin pitkään, kun se ei horjuta vallan syvärakenteita. Pitkän historiansa aikana Venäjä ei ole koskaan päässyt edes alkuun tiellä demokratiaksi, jossa oppositiolla olisi aito mahdollisuus vaikuttaa. Murhayrityksissä ja murhissa poliittisen väkivallan verinen perinne toistaa surullisesti itseään.

Kommentoi