Harkintaa aseiden hankintaan

Hannu Ketoharju Juuka

Enemmistö suomalaisista haluaa gallupien mukaan lykätä kymmenien miljardien hävittäjähankintaa koronakriisin vuoksi. Vihreiden ja vasemmistopuolueiden kannattajista jopa kolme neljästä on tätä mieltä.

Ilmapuolustuksen entisen tarkastajan eversti Ahti Lapin mukaan ilmasodasta siirrytään ohjussotaan, eikä ohjuksia pysty torjumaan hävittäjillä. Kehitys alkoi jo 50-luvulla. Strategisten pommikoneiden torjuntaan tarvittiin ilmatorjuntaohjuksia hävittäjien sijasta ja niitä oli 60-luvun alussa lähes jokaisella Euroopan maalla. Persianlahden sodassa 90-luvun alussa huomattiin, ettei satelliittiohjautuvia ballistisia ohjuksia pystytty torjumaan entisillä menetelmillä. Pelkkä ilmaherruus ei liioin estänyt maasta laukaistavilla ohjuksilla tehtyä hyökkäystä.

Niinpä alkoi ripeä tykistö- ja risteilyohjusten ja lennokkien kehittely. Euroopassa rakennetaan uusia ohjustentorjuntajärjestelmiä. Maasta laukaistavat ohjukset ovat uhka jopa suurvalloille, koska eivät vaadi ilmaherruutta tai edes ilmavoimia.

1900-luvun lopulla ilmavoimat ovat ratkaisseet vain ylivoiman tilanteessa. Hävittäjien välisiä taisteluja ei ole nähty Falklandin sodan 1982 jälkeen.

Pääesikunnan entisen suunnittelupäällikön, eversti Pertti Tervosen mukaan tarvittaisiin suurvallan monipuoliset ilmavoimat, jotta monitoimihävittäjillä olisi puolustusministeriön raportissa kuvailtu merkitys ilmatilan hallintaan sodan aikana. Ilmavoimat haluaa luoda hyökkäyskyvyn, joka ei ole Suomelle mahdollinen.

Raportti väittää, ettei Hornetien elinkaaren jatkaminen ole kustannustehokasta. Puolustusvoimien asiakirjoista ei Tervosen mukaan selviä, mitä ”kustannustehokkuudella” tarkoitetaan: vertailevia laskelmia ei ole tehty. Myyvää ilmaisua ei ilmeisesti ole tarvis perustella. Esiselvitys todistelee ilman tieteellistä pohjaa, että hävittäjä on korvattava hävittäjällä myös lukumääräisesti. Sen sijaan olisi pitänyt käsitellä kaikki ilmapuolustuksen osatekijät ja tehdä esitys kokonaisratkaisuksi. Rauhanajan ilmavalvontaan ja kansainväliseen harjoitteluun riittää pienempikin konemäärä.

Professori Jouni Suistolan ja Ruotuväki-lehden entisen päätoimittajan eversti Heikki Tiilikaisen viime syksynä ilmestynyt kirja Uussota, vaihtuvat voimasuhteet sisältää nämä tiedot. Teoksen kirjoittajat ovat maanpuolustusaktiiveja ja evp-upseereita, ja se on maanpuolustuspiirien kriittinen arvio Suomen puolustusdoktriinista, joka nojaa kalliisiin asehankintoihin. Ilmavoimiin painottuvaa ajattelua pidetään suurvaltojen politiikkana, joka ei sovi pienelle maalle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu