Peltosellun tutkimustarve kasvaa

Sellutehtaille kävisi raaka-aineeksi myös hamppu, josta saa vahvoja kuituja kuten kuusesta ja männystä. Aake Roininen

Veli Pohjonen Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa Metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistossa

Maamme keskeisin paperin tuottaja UPM (Yhtyneet Paperitehtaat) julkaisi heinäkuussa vakuuttavan, ehkä järkyttävänkin tiedonannon. Koko UPM:n painopaperien tuotanto painui tappiolle ensimmäisen kerran viiteen vuoteen.

Paperiteollisuuden tämän hetkinen alamäki ei ole silti yllätys, eikä se johdu pelkästään alkuvuoden 2020 koronakriisistä. Paperin tuotantomme on ollut alamäessä jo kohta 20 vuotta.

Vielä 1990-luvulla uskoimme paperin jatkuvaan nousuun. Puuta tarvittiin vastaavasti vuosittain yhä enemmän. Painopaperi perustui puulajien monipuolisuuteen. Elimme myös lyhyttä kuitua kasvavien lehtipuiden aikaa. Nopeakasvuisia rauduskoivuja ja hybridihaapoja viljeltiin.

Kuluneen neljännesvuosi­sadan aikana kehittynyt digitalous muutti asetelman. Luemme tietokoneelta tai kännykästä päivän uutiset. Etäkokoukset hoituvat sähköisesti pöytäkirjoineen. Lataamme kokonaisia kirjoja tietokoneemme kovalevylle.

Kemiallisen metsäteollisuuden toinen osanen sellu tahkoaa onneksi tulosta. Se on onneksi myös puutaan kasvattaville metsä­tilallisille.

Selluloosaan pohjaa pakkauskartonki. Verkkokaupasta ostamme yhä useammin tavaraa etänä. Tavaraa postitetaan eri puolilta maailmaa pakattuna kartonkiin.

Suomalaisen kartongin kysyntä pohjaa pitkäkuituiseen, lujaan havupuun selluun. Metsänhoidossa se näkyy kuusena ja mäntynä. Enää emme juuri rauduskoivua ja hybridihaapaa istuta.

Jo nykyiset ja etenkin suunniteltavat uudet biotuotetehtaat tarvitsevat yhdessä raaka-ainetta enemmän kuin paperin kaudella laskimme. Ymmärrettävää on huoli puun kasvumme riittävyydestä. Samalla kun sellun ja kartongin kysyntä nousevat, kasvaa tarpeemme lisätä metsiemme hiilen nieluvarastoa.

Voisimmeko tuottaa selluteollisuuden vahvaa kuitua muustakin kuin männystä ja kuusesta?

Kuitu on kartonkivaiheessa mitaltaan milliluokkaa; ei kuidun tarvitse välttämättä olla peräisin kymmenmetrisestä harvennuspuusta. Kuitua saa myös peltosellusta. Pohjoisessa vyöhykkeessämme mahdollisia viljelykasveja on tänään ainakin kaksi: ruokohelpi ja kuituhamppu.

Ensimmäiset ruokohelvet viljeltiin Suomen pelloille keväällä 1990. Ruokohelven kuidutukseen tehtiin hetimiten tehdassuunnitelma, nimeltään Peltosellu Oy. Tehtaan paikaksi olivat ehdolla Haapajärvi ja Oulu.

Peltosellu tyssäsi 2000-luvun vaihteessa. Rahoittajat eiväthalunneet vielä tuoda uudentyyppistä heinäsellua metsäsellun kylkiäiseksi.

2020-luvun peltosellun uusi ehdokas on kuituhamppu. Sen viljely on hallittu jo vuosikymmeniä ellei vuosisatoja. Suomessa kuituhamppua voi kasvattaa ainakin napapiiriä myöten. Nykyiset EU:n sertifioimat kuituhampun lajikkeet on täsmäjalostettu niin, että kemiallisista rohto- tai huumevaikutuksista ei tarvitse olla huolissaan.

Nimensä mukaisesti kuituhamppu tuottaa kuitua. Kuitu on lujaa. Vaikuttava meriitti löytyy jo purjelaivojen rahtiajalta. Kauppatavaramme niin tuonnissa kuin viennissä kulkivat suurilla kaksi- tai kolmimastoisilla purjelaivoilla. Kestävin purjekangas valmistettiin hampun kuidusta.

Peltosellun tarve kasvaa, kun biotalous kehittyy ja ilmastotalous painostaa hiilinieluillaan. Peltosellun ennakkoluulotonta tutkimusta tarvitaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu