Liikenne-eurot uhkaavat jäädä Etelä- ja Länsi-Suomeen

Viitostietä peruskorjataan parhaillaan Etelä-Savossa. Tie muuttuu vähitellen nelikaistaiseksi Mikkelin ja Juvan välillä. Martti Ripaoja

Kaija Savolainen toimitusjohtaja Kuopion alueen kauppakamari

Pohjois-Savo lähti talouden alamäkeen hyvästä tilanteesta. Viime vuonna alueen kasvu oli muuta maata nopeampaa. Pandemia ja rajoitukset vaikuttavat nyt laajasti eri toimialoihin Pohjois-Savossa, eivätkä ennusteet vaikuta etenkään vientiteollisuuden osalta lupaavilta.

Etäisyytemme maailmalle ovat pitkät ja kuljetusaikojen ennustettavuus infran kunnon takia ovat huonot. Edes keskeisimmällä valtatiellämme, VT5:llä, valtateille annetut vaatimukset eivät toteudu. Viitostiellä on erityisesti Leppävirta-Kuopio- sekä Siilinjärvi-Iisalmi-väleillä merkittäviä sujuvuus- ja turvallisuuspuutteita. Tie on monin kohdin liian kapea, mäkinen, mutkainen, ja sillä on monia vaarallisia tasoliittymiä. Tiellä on useissa paikoissa alhainen nopeusrajoitus, ja siltä puuttuu turvallisia ohitusmahdollisuuksia. Viitostien lisäksi ratayhteytemme Savon radan matka-ajat ovat vanhanaikaisen geometrian takia muuta Suomea merkittävästi heikommat.

Kuljetus- ja liikkumiskustannukset ovat yksi keskeisimmistä alueemme kilpailutekijöistä. Epävarmuuden keskellä järkevintä on panostaa kilpailutekijöiden kehittämiseen. Panostamalla elvytykseen ja investointi infran kunnostamiseen nyt heikkona talouden aikana lisäävät työllisyyttä ja verotuloja. Alkukesän elvytysvarat liikennesektorille olivat yli 1,3 miljardia euroa, josta Pohjois-Savon (Kuopion ratapiha ja valtatie 23) osuus oli alle 50 miljoonaa. Elvytys kohdistui vahvasti Etelä- ja Länsi-Suomeen, vaikka erityisesti Itä-Suomen liikenneyhteydet ovat jääneet jälkeen muun Suomen kehityksestä.

Toipuaksemme tarvitsemme vahvaa kasvua ja investointeja. Alueemme tulee olla houkutteleva ja saavutettava. Mahdollisesta sellutehdashankkeesta ei ole vielä tehty sijoituspäätöstä. Siksi nyt on oikea aika panostaa infran kehittämiseen, jotta houkuttelemme investoijia ja kilpailukykymme olisi kunnossa, kun kysyntä ja vienti alkavat vetää.

Onko Suomella oikeasti varaa menettää Itä-Suomen vahva panostus elinkeinoelämään ja sitä kautta maamme hyvinvointiin? Varoja tuleekin osoittaa keskeisten väyliemme Viitostien ja Savonradan parantamiseen sekä syksyn budjettiriihessä että valtakunnallisessa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

On sanomattakin selvää, että väyläpanostukset parantavat alueen saavutettavuutta, elinkeinoelämän kilpailukykyä ja vientiä. Toimivat infra- ja logistiikkaketjut edistävät liikenteen kestävyyttä ja tehokkuutta sekä vähentävät kustannuksia, liikennepäästöjä ja parantavat liikenneturvallisuutta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu