Viitostie parantuu sumppu kerrallaan

Pohjois- ja Etelä-Savon ja pääkaupunkiseudun yhdistävänä valtaväylänä Viitostie kuuluu vanhastaan maakuntien edunvalvonnan kärkeen. Huolehtimiseen on ollut painavia syitä vuosikymmenestä toiseen ja on yhä, sillä tie ei ole ollut Mikkelistä pohjoiseen tärkeyttään eikä liikennemääriä vastaavassa kunnossa.

Maakuntaliittojen pitkäaikainen tavoite ”satasen tiestä” Helsingistä Kuusamoon ei ole millään muotoa kohtuuton haave. Hallituskausi toisensa jälkeen suurten liikenneinvestointien painopiste on kuitenkin ollut enemmän lännessä kuin idässä.

Viitostietä on avarrettu vaivalloisesti sumppu kerrallaan. Jokaisesta uudesta osuudesta on paikallaan iloita, sillä vaikutukset ulottuvat koko matkalle. Yhdestä surullisenkuuluisesta ruuhkapaikasta päästään elokuusta alkaen ja lopullisesti ensi vuonna, kun Mikkeli–Juva-välin 37 kilometrin nelikaistainen osuus avautuu vaiheittain tienkäyttäjille.

Kun nopeusrajoitus nousee 80:stä 100:aan kilometriin tunnissa, ajaminen nopeutuu laskennallisesti vain joitakin minuutteja. Todellisuudessa vaikutus matka-aikoihin ja ennen kaikkea liikenteen sujuvuuteen on huomattavasti suurempi, kun ohituskaistat purkavat jonot rajoituksia selvästi hitaammin kulkevien takaa.

Viitostiellä on ollut kyseenalainen maine autoilijoiden keskuudessa juuri ruuhkien ja kehnojen ohitusmahdollisuuksien vuoksi. Valtatie ei muodosta luotisuoraa linjaa Heinolasta Kuopioon vaan tekee kohtalaisen mutkan Mikkeliin, Juvalle ja Varkauteen. Etelän suunnasta tuleville onkin tarjoutunut vaihtoehdoksi koukkaus Heinolan kohdalta Nelostielle ja edelleen Pieksämäen tai Hankasalmen kautta. Savon maakuntien pääkaupunkien välillä on käytetty myös Haukivuori–Pieksämäki–Suonenjoki-reittiä. Mikkeli–Juva on suhteessa niin pitkä väli, että sen parannus lisää olennaisesti Viitostien kilpailukykyä.

Seuraavaksi aluevaikuttamisen panokset on suunnattava välille Leppävirta–Vehmasmäki sekä likimain koko matkalle Siilinjärveltä Iisalmeen. Työmatkaliikenteen vilkkailla väylillä jokainen ohituskaistakin on tarpeen, mutta tavoitteena on määrätietoisesti pidettävä nelikaistaisuuden jatkamista Kuopion seudulla etelään ja pohjoiseen kuten myös Iisalmen ohitustiellä.

Valitettavasti Pohjois-Savon maakuntaliiton toive Leppävirta–Kuopio-välin sisällyttämisestä Väyläviraston koronaelvytyspakettiin ei mennyt läpi, vaikka maakunnan ykkösprioriteetiksi listattu Kuopion ratapiha sai sentään tukea. Jokainen kilometri matkalla kohti parempaa Viitostietä vaatii jatkossakin ankaran kamppailunsa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu