Tuulimyllyistä ongelmajätettä

Jaakko Ojaniemi Dipl.ins.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen (Lapin Kansa 6.7.) väistää tuulimyllyjen ikävän ongelman väittämällä, että tuulimyllyjen siipien kierrätystä kehitetään. Siipien kierrätystä on kehitetty jo yli 30 vuotta, mutta edelleenkään niitä ei voi kierrättää, vaan ne ovat ongelmajätettä.

Fortumin Riihimäellä sijaitseva ongelmajätelaitos ei suostu ottamaan tuulimyllyjen siipiä vastaan, koska niille ei pystytä tekemään siellä yhtään mitään. Sen vuoksi siivet täytyy kuljettaa Saksaan takaisin laitetoimittajalle, mutta ei niille pystytä tekemään Saksassakaan yhtään mitään. Saksaan toimitus perustuu ainoastaan laitetoimittajan kanssa sovittuun palautusvelvollisuuteen alkuperäistä myllykauppaa tehdessä.

Siipien kierrätysongelma on viime vuosina vain vaikeutunut, kun on ryhdytty käyttämään hiilikuituja lasikuidun lisäksi. Siipiä ei yksinkertaisesti pystytä hävittämään muuten kuin hautaamalla ne maahan, kuten usein tapahtuu.

Yhden lavan pituus on noin 65-70 m, ja lapa painaa 20 tonnia. Kuuden käyttövuoden jälkeen Simossa vaihdettiin neljässä voimalassa 12 siipeä, joten ongelmajätettä syntyi 240 tonnia. Tuuliwatti Oy:llä on Simossa 37 voimalaa. Yksinomaan näistä voimaloista syntyy 6 vuoden väliajoin 2 220 tonnia ongelmajätettä, jota ei pystytä kierrättämään Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa.

Tämä ei ole mikään pikkuongelma. Saksassa on 6 000 tuulimyllyä, jotka on pakko purkaa. Valtion 20 vuoden ajan maksama syöttötariffi on mahdollistanut myllyjen korjauksen ja huollon, mutta nyt 2020 tariffi loppuu ja myllyt täytyy purkaa, kun niiden huoltamiseen ja korjaamiseen eivät rahat enää riitä.

Englannissa tutkittiin 3 000 myllyn tehoja 20 vuoden ajan. Tuloksena oli, että myllyjen teho laskee dramaattisesti 15 käyttövuoden jälkeen, ja 20 vuoden jälkeen niiden tuotto ei enää kata kuluja. Vaikka myllyjen mekaaninen ikä olisikin 25–30 vuotta (paitsi siipien osalta 6 vuotta), niin tutkimuksen mukaan 15-20 käyttövuoden jälkeen myllyt tulevat taloudellisesti kannattomaksi, ja ne joudutaan purkamaan. Tilanne on sama Suomessakin. Suomen syöttötariffi loppuu 2029, jonka jälkeen vanhoille myllyille ei enää löydy rahastoja huolto-, korjaus- eikä purkukustannuksille. Purkukustannukset voivat olla satoja tuhansia euroja myllyä kohden.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu