Varastokirjaston paikasta väännetään jälleen

Kuopion Päivärannassa vuonna 1989 avatun kansallisen Varastokirjaston kohtalosta kiistellään nähtävästi niin kauan kuin toiminta Kuopiossa säilyy.

Kirjaston sijaintipaikasta tehtyjen selvitysten sarja alkoi toissa hallituskaudella osana keskus- ja aluehallinnon virastoselvityshanketta Virsua, joka edusti ideologisesti aikakaudelle tyypillistä keskittämisvimmaa. Virsu tähtäsi yksioikoisesti pienten yksikköjen yhdistämiseen suuremmiksi kokonaisuuksiksi oletuksella, että säästöjä syntyisi automaattisesti.

Varastokirjasto, jonka 18 työntekijää huolehtivat noin sadasta hyllykilometristä, on kuitenkin malliesimerkki pienestä ja hyvin kustannustehokkaasta yksiköstä, joka ei hyötyisi sulauttamisesta.

Viime hallituskaudella selvitettiin hanketta, jossa Varastokirjaston kokoelmat olisi siirretty Mikkeliin ja opetus- ja kulttuuriministeriön alainen laitos olisi liitetty osaksi Helsingin yliopiston alaista Kansalliskirjastoa. Hallitus luopui lopulta hankkeesta, mutta siirtoajatus on ujutettu jälleen uuden hallituksen asialistalle.

Keskittäjien määrätietoinen työ politiikan kulisseissa jatkuu. Kuopiolainen kansanedustaja Minna Reijonen epäili Viikko-Savossa (22.7.), että savonlinnalainen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) olisi junailemassa Varastokirjastoa Mikkeliin eli omaan vaalipiiriinsä.

Kosonen on jättämässä tehtävänsä ensi viikolla hänen tilalleen astuvalle Annika Saarikolle (kesk.), joten aika loppuu teoreettiselta kotiinpäinvedolta. Reijonen ei kuitenkaan pelkästään politikoinut omiaan, sillä torstaina Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajat julkaisivat yhteisen julkilausuman Varastokirjaston Kuopiossa säilymisen puolesta. Yhteiskannanotot eivät synny tyhjästä.

Jossain on lähivuosina rakennettava jotain, sillä Varastokirjaston kokoelma karttuu muutamalla kilometrillä vuodessa ja Kuopionkin nykyisten tilojen rajat tulevat vastaan. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on tehty laskelmia eri vaihtoehdoista, ja Varastokirjaston siirto on yritetty saada näyttämään järkevältä yhdistämällä sen kohtalo Kansalliskirjaston tilaongelmiin. Uudet yhteistilat Mikkelissä tulisivat Kososen mukaan vuositasolla halvemmiksi kuin laajennettavien erillisten yksikköjen kustannukset. Varastokirjaston kokoelman siirron ja uudisrakennuksen valtavat kertakustannukset kuitenkin kyseenalaistavat keskittämisen hyödyn.

Jättikeskuksen rakentaminen Mikkeliin ei edelleenkään ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää. On hyvä, että Savo-Karjalan kansaedustajat aktivoituvat, jotta tuore ministeri Saarikko ymmärtää harkita asiaa vastuullisesti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu