Pääkirjoitus 17.9.2020: Kompromissien hintana miljardien lisävelka

Toimintakykyisen enemmistöhallituksen arvoa ei voi rahassa mitata poikkeuksellisen kriisin koetellessa kansakuntaa. Moninaisten aatteellisten tavoitteiden yhteensovittamisella on kuitenkin hintansa, ja tässä tapauksessa hintalapussa lukee valtion ensi vuoden budjetin 10,7 miljardin euron alijäämä. Vaikka osa päätähuimaavasta velkaantumisesta selittyy olosuhteilla, kuten 1,5 miljardia vaativilla koronatestauksella, osa summasta kuluu liimaan, joka pitää hallitusta koossa.

Keskustan tuoreen puheenjohtajan Annika Saarikon ensikosketus hallitusyhteistyöhön oli hyppy suoraan syvään päähän alkuviikon budjettiriihessä. Saarikon ja ministerikumppanien yhteistyö toimi ratkaisukeskeisesti yhteen, sillä riihestä tultiin ulos tolkullisten kompromissien kanssa.

Ennakkoon rahanjakoakin vakavampi riita on kytenyt keskustan ja vihreiden välillä kysymyksessä turvevoiman hallitusta alasajosta. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Puolueet ovat olleet kuitenkin jyrkästi erimielisiä toimenpiteistä. Potentiaalisesti kiistassa koeteltiin jopa hallituksen pysymistä koossa, joten vastaantuloa tarvittiin molemmilta. Näin myös tapahtui.

Turpeen kohdalla otetaan käyttöön lattiahintamekanismi, jolla on tarkoitus varmistaa eteneminen tavoitetta kohti, jos 100 miljoonan euron veronkorotus ja päästöoikeuksien hintakehitys eivät sattuisi riittämään. Keskustan huoleen turvetuottajien toimeentulosta siirtymäaikana vastataan tuella, jota ohjataan EU-rahastosta. Kompromisseille on helppoa ilkkua, mutta parempi on kiittää keskustaa ja vihreitä sovun hakemisesta.

Työllisyyspoliittinen juopa erottaa hallituksessa keskustaa ja vasemmistopuolueita. Hallitus ei halunnut tinkiä riihen laskennalliseksi tavoitteeksi asetetusta 30 000:sta uudesta työllisestä, vaikka realismin perään voidaan kysyä koronan runnellessa kansantaloutta. Luovaa ongelmanratkaisua kuitenkin osoittaa, että työttömien työnhakuun on tulossa edellisen hallituskauden aktiivimallia muistuttava omaehtoisen työnhaun malli. Jos töitä ei hae riittävän ahkerasti, karenssia seuraa. Voidaan kysyä, erottaako nimen lisäksi mikään olennaisesti porvarihallituksen ja viherpunamultahallituksen malleja, joista molemmat tarjoavat keppiä työttömille. Epämieluisan kysymyksen ikääntyneiden työllisyysasteen nostosta eläkeputken lyhentämisen tai poiston kautta hallitus lykkäsi toistaiseksi työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavaksi.

Korona-ajassa työttömyyden kasvun torjuntakin olisi hallituskauden päätteeksi melkoinen saavutus. Tärkeintä on, että tehdään kaikki jokaisen kokonaan tai puolittainkin työkykyisen työllistämiseksi. Siihen pakottaa jo aiemman kestävyysvajeen päälle tuleva massiivinen lisävelka.

Työttömyyden kasvun torjuntakin olisi melkoinen saavutus.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu