Päätoimittajalta: Sote syntyy kivuliaasti jos syntyy

Seppo Rönkkö

Seppo Rönkkö

Jos jokin on vaikeaa Suomessa, se on sosiaali- ja terveysalan uudistuksen (sote) aikaansaaminen. Juha Sipilä (kesk.) kaatoi hallituksensa toimikautensa kalkkiviivoilla, kun sote lankaantui perustuslaillisiin ongelmiin.

Uudistusta oli vatuloitu koko vaalikausi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Valiokunnan silloinen puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ei toimillaan ainakaan edistänyt uudistuksen aikaansaamista. Kiurun vastinparina oli kiuruvetinen Hannakaisa Heikkinen (kesk.).

Meneillään olevassa yrityksessä vastuunalaisena ministerinä on - kas, kas - Kiuru, jonka tavoitteena on viedä tarvittavat lait eduskuntaan vielä tämän vuoden aikana. Nyt Kiurulla pitää kiirettä ja vaikealta taas näyttää.

Etelä-Savossa on oma tilanteensa päällä. Savonlinnassa ollaan huolissaan keskussairaalan tulevaisuudesta. Se halutaan turvata suuntautumalla Pohjois-Savoon. Hallitus päättää asian, mutta jos Savonlinna saa pyrkimyksilleen vastakaikua, se ei ole läpihuutojuttu. Ei hallituksessa, eikä Pohjois-Savossa.

Kokonaan eri asia sitten on, kuinka puolueissa ja kunnissa nähdään kaavailtu sotemalli. Soraäänet eivät ole yksittäisiä.

Otetaan esimerkiksi useamman keskeisen keskustavaikuttajan avustajana toimineen Mikko Alkion haastattelu Maaseudun tulevaisuudessa 14.9.2020.

Keskustasta talvella eronneen Sipilän kohteluun sydämistyneen Alkion mielestä sotemalli tarkoittaisi, että todellinen vallankäyttäjä maakunnissa olisi sosiaali- ja terveysministeriö. Uudistus siis keskittäisi toimintoja, eikä maakunnilla olisi käytännössä mitään merkitystä.

Kovaa puhetta olkoonkin, että se tulee niin sanotusti katsomosta. Keskustalle maakuntamalli on ollut se suuri maali.

Kunnissa soteen suhtautumiseen kummittelevat taustalla kevään kuntavaalit. Mallin kannattajien on kyettävä perustelemaan, miksi se olisi kuntalaisille hyväksi. Selvää on, että uudistus siirtäisi merkittävästi euroja maakuntatasolle.

Mutta kuka lopulta päättäisi eurojen käytöstä? Maakunnat vai sosiaali- ja terveysministeriö? Siirtyisikö päätösvalta kunnista ministeriöön?

Esimerkiksi oppositiopuolue kokoomusvetoisessa Espoossa uudistuksen talousvaikutukset nähdään kestämättöminä. Vantaan kaupunginhallituksessa oltiin suopeampia. Vantaan kaupunginhallitusta johtaakin Antti Lindtman, päähallituspuolue demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Näin raadollisenako valtakunnan politiikan valtapyrkimykset näyttäytyvät kunnissa? Kuntapäättäjien on katsottava oman kunnan edun - ei ideologian tai hallituskoalition - perään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu