Hölmöläisten peiton jatkamista

Juho Romakkaniemi

Moderni hyvinvointivaltio on ruotsalaisten demareiden luomus. Mitä he siitä tänä päivänä ajattelevat? ”Vain siten, että kaikki, jotka pystyvät tekemään töitä, myös ovat töissä, näin saamme resursseja, joilla puuttua yhteiskunnan muihin ongelmiin”.

Näin lausui Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson (sd.) esitellessään vuoden 2021 budjettia. Siinä muun muassa alennetaan veroja ja työnantajamaksuja yli kolmella miljardilla eurolla.

Samaan aikaan Suomessa hallitus laskee työllisyystavoitetta. Hallituksen piti tehdä toimia, joilla työllisyys nousee 60 000 henkilöllä vuoteen 2023 mennessä. Koronan aiheuttaman talouskuopan ja velkaantumisen myötä työllisyystavoitetta olisi pitänyt nostaa. Sen sijaan maalia siirrettiin hallituskauden lopusta vuosikymmenen loppuun.

Uusi tavoite, 80 000 uutta työllistä enemmän ei ole uskottava ilman uskottavia toimia. Esitetyt toimenpiteet eivät riitä lisäämään työllisyyttä edes 30 000 työllisen verran. Sen lisäksi hallitus jätti laskematta vaikutukset niistä päätöksistään, joilla työllisyys heikkenee.

Erikoisin esimerkki tästä on aktiivimallin poistaminen ja sen korvaaminen työllisyysvaikutuksiltaan samansuuruisella aktiivimalli II:lla. Se yhtäkkiä lisäisi kokonaistyöllisyyttä 10 000 henkilöllä. Tämä laskutapa on tuttu tarinasta hölmöläisten peiton jatkamisesta. Siinä peittoa pidennetään yhdestä päästä kaistaleilla, jotka leikataan toisesta päästä.

Politiikalla on eroa. Suomen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen tulee olemaan vuonna 2023 jo lähes 80 prosenttia kun taas Ruotsin vastaava luku on noin 40 prosenttia. Suomen työikäinen väestö vähenee vuosi vuodelta, kun Ruotsissa väestönkasvu jatkuu ennusteiden mukaan koko vuosisadan.

Talous on myös psykologiaa.

On ymmärrettävää, että koronan aiheuttama työllisyyden ja verotulojen väheneminen ovat syy velkaantua väliaikaisesti. Järkevät koronakulut ja tehokas täsmäelvytys ovat ymmärrettäviä juuri nyt. Valitettavasti menoja on lisätty paljon tämän yli. Velkaantumisen vastapainoksi olisi tarvittu aiempaakin uskottavampia työllisyystoimia ja rakenteellisia uudistuksia.

Talous on myös psykologiaa. Massiivinen velkaantuminen ilman uskottavaa suunnitelmaa talouden oikaisemisesta murentaa luottamusta Suomeen. Nyt tarvittaisiin uskottavia toimia työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Ne loisivat yrityksille luottamusta siihen, että Suomeen kannattaa investoida ja täällä kannattaa työllistää.

Kauppakamarit olisivat alentaneet työn verotusta, avanneet paikallisen sopimisen mahdollisuudet kaikille työpaikoille sekä käyttäneet elvytyspanokset tie- ja raideinfran parantamiseen. Valitettavasti vain viimeistä näistä kolmesta toteutetaan, mutta sitäkin huomattavasti pienemmässä mittakaavassa.

Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu