Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 28.9.2020 Hanhinyrkki on jäänyt voimattomaksi

Keväällä viljelyksiltä tavatut entistä runsaammat valkoposkihanhiparvet herättivät jälleen kiivaan keskustelun lajin suojeluasemasta. Ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriö perustivat kysymystä ratkomaan työryhmän, kansankielellä hanhinyrkin. Uutissuomalaisen (22.9.) katsauksen mukaan ryhmän vaikutus on kuitenkin jäämässä vähiin ainakin toistaiseksi.

Poikkeuslupia hanhien ampumiseen on myönnetty tänä vuonna yli sadalle viljelijälle noin 3 500 yksilön ampumiseen. Ongelmana on, että suhteessa parvien kokoon lupamäärä on yhä vähäinen, ja linnut palaavat pian takaisin.

Hanhinyrkki noudattaa suosituksissaan valkoposkihanhien suojelua puolustavan BirdLife-järjestön linjauksia. Työryhmä esittää lintupeltoja, joille hanhet voisivat paeta hätistelyä. Esimerkiksi vapautuvat turvemaat sopisivat levähdyspaikoiksi. Pakopellot ovat luultavasti välttämätön osaratkaisu ongelmaan, joka on tullut jäädäkseen. Hanhipeltojen ylläpito ei kuitenkaan ole ilmaista, eivätkä nekään riitä pitkään, kun elinvoimaisen lajin kanta maailmassa kasvaa jopa 10 prosentin vuosivauhtia.

Työryhmä ei esitä valkoposkihanhesta riistalajia, vaan suosittaa sen karkottamista esimerkiksi laservaloilla. Tässä kohtaa linjaus seuraa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) tulkintaa, jonka mukaan lajin siirto luonnonsuojelulain piiristä metsästyslain piiriin vaatisi vaivalloisen muutoksen EU:n lintudirektiiviin. Toisaalta Leppä kannattaa valkoposkihanhien suojametsästystä Ruotsin ja Viron tapaan (Savon Sanomat 12.6.).

Hanhien metsästyksen mahdottomuutta perustellaan Suomessa EU:n lintudirektiivillä, joka onkin jäykkä lukitessaan kauan sitten uhanalaisten lajien suojelustatukset pysyviksi. Direktiiviin on kuitenkin sallittu poikkeuksia esimerkiksi juuri viljelykasvien suojelemiseksi, millä perusteella hanhia saa metsästää Suomen EU-naapureissa.

Järkevä hanhipolitiikka vaatii toimenpiteitä kahdessa vaiheessa. Suomen on viivyttelemättä haettava Ruotsin ja Viron malliin maakohtaista poikkeusta lintudirektiiviin suojametsästyksen sallimiseksi. Pitkän ajan tavoitteena on kuitenkin pidettävä valkoposkihanhen määrittely kansalliseksi riistalajiksi, muun muassa sen tähden, että niitä voitaisiin hyödyntää ravinnoksi.

Suomessa tällä hetkellä poikkeusluvalla sallittu vähäinen ampuminenkin on haaskausta, sillä rauhoitettua lajia ei saa kohdella riistana. Ammuttujen lintujen hautaaminen tai polttaminen on kuitenkin epäekologista. Hanhi kuuluu haudutettuna pataan, ei hävitettäväksi.

Hanhi kuuluu haudutettuna pataan.