Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Parlamentista Seppo Eskelinen Kunnille vahva silta koronakauden yli

Kuntien taloudellinen tilanne oli jo ennen koronaepidemiaa monin paikoin tukala ja epidemia laittoi käyntiin todelliset vaikeudet kuntataloudessa. Jo keväällä kuntien tueksi luotiin nopeasti merkittävä tukipaketti neljännen lisätalousarvion yhteydessä. Tästä huolimatta kunnat tarvitsevat edelleen tukirahoitusta menoista selviämiseen.

Hallitus tekikin syksyn budjettiriihen yhteydessä päätöksen lisätä vielä tämän vuoden osalta peruspalvelujen valtionosuuksiin 400 miljoonaa ja sairaanhoitopiirien tukemiseen 200 miljoonaa. Nämä lisäykset toteutetaan nyt lokakuussa annettavassa lisäbudjetissa.

Budjettiriihessä hallitus jatkoi kuntien tukemista. Ensi vuonna peruspalveluiden valtionosuuksiin tehdään kertaluonteinen 300 miljoonan korotus, josta 20 miljoonaa kohdennetaan harkinnanvaraiseen korotukseen.

Lisäksi yhteisöveron jako-osuuteen tehdään 10 prosentin määräaikainen korotus, mikä merkitsee kunnille noin 550 miljoonan euron lisätuloa. Samoin koronaan liittyvät testaus- ja hoitomenot korvataan kunnille ja sairaanhoitopiireille täysimääräisesti.

Kunnat huolehtivat hyvinvointivaltiomme palveluista sekä ovat keskeisessä asemassa taistelussa koronaepidemian vaikutuksia vastaan. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että voimme tukea kuntia ja niiden arvokasta työtä, kun tilanne on akuutti.

On tehtävä kaikki voitava, että kunnat eivät ajaudu lomautusten ja irtisanomisten kierteeseen ja pystymme turvaamaan kuntalaisten hyvinvointipalvelut.

On tehtävä kaikki voitava, että kunnat eivät ajaudu lomautusten ja irtisanomisten kierteeseen.

Heinäkuussa pitkien neuvottelujen jälkeen EU-maiden johtajat pääsivät sopuun tulevasta EU:n rahoituskehyksestä ja talouden elpymisvälineestä. Vähemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa on jäänyt, että rahoituskehyksissä lisättiin yhtenä osana kansallista kirjekuorta Itä- ja Pohjois-Suomelle erillinen 100 miljoonan euron tuki maatalouden 400 miljoonan rahoituspaketin lisäksi.

Riihessä hallitus käynnisti myös kansallisen elpymissuunnitelman valmistelun, joka tulee linjaamaan Suomen vuosina 2021–2023 kaikkiaan 3,2 miljardin saannon elpymisvälineestä uuden kasvun rakentamiseksi. Suunnitelman laatimiseksi järjestetään syksyllä maakuntien kuulemiskierros, jotta koko maan hankkeet voidaan tasapuolisesti huomioida tulevassa rahoituksessa.

Tässä meillä Itä-Suomen päättäjillä on vahva vaikuttamisen paikka olla mukana luomassa tulevan talouskasvun eväitä vaalipiiriimmekin.

Kirjoittaja on sosiaalidemokraattien kansanedustaja Joensuusta.