Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 8.10.2020 Helpot keinot päästöjen alentamiseksi on käytetty

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta lähenee, mutta loppukiristä tulee autoilijoille armoton. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan jo käyttöönotetuilla toimenpiteillä päästään 37 prosentin päästövähennyksiin, joten lisätoimia tarvitaan 13 prosenttiyksikön edestä.

Liikenne- ja viestintäministeriön tilaamassa arviossa piru piilee juuri viimeisen noin puolentoista megatonnin hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Suuriin toimenpidekokonaisuuksiin kuuluvat autokannan uudistaminen, liikennejärjestelmän tehostaminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen. Vaikutusarvioiden mukaan näistä saadaan kuitenkin yhteensä vain reilu kolmannes lopputavoitteesta. VTT:n vähennyslasku jättää loput yksinkertaisesti fossiilisten polttoaineiden hinnoittelun varaan. Bensiinin olisi kallistuttava radikaalisti, mutta miten paljon, sitä selvitys ei kerro.

Polttoaineiden hinnan nostamiseksi on kaksi pääasiallista mekanismia, tieliikenteen päästökauppa ja polttoaineveron korotus. Näistä jälkimmäinen ei vie varmasti tavoitteeseen, sillä bensiiniautoilu ei välttämättä riittävästi vähene, vaikka kansalaiset kuinka kurjistuisivat maksaessaan alati kasvavan osuuden tuloistaan liikkumiseen.

Autoilun päästökauppaa ehdotti Aalto-yliopiston työryhmä noin vuosi sitten. Ajatuksena on, että liikenteen päästöt pakotetaan puolittumaan myyntilupajärjestelmällä, joka asettaa kiintiöt polttoaineiden hiilisisällölle. Fossiilisia polttoaineita ei myytäisi kiintiön yli, joten ylimääräinen polttomoottoriautoilu pysähtyisi kuin seinään.

Taloustieteellisesti elegantti malli johtaisi kuitenkin rajuihin oheisseurauksiin. Pieni- ja keskituloisten maaseudulla asuminen ja mökkeily muuttuisi mahdottomaksi ja haja-asutusalueiden elinkeinoilta putoaisi pohja, ellei autokanta samaa tahtia lähes täysin sähköistyisi. Ehdotuksen täydennykseksi väläytetty kompensaatio pienituloisille ei toimi, sillä tiukasti rajatun resurssin vapaalla hinnannousulla ei olisi ylärajaa.

Yksikön johtaja Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriöstä korostaa, että tavoitteena on liikkua puhtaammin, ei liikenteen vähentäminen. Tästä lähtökohdasta seuraa, että riippumatta bensiinin kallistumisen mallista tie vie vuosikymmenten saatossa kohti sähköautoilua. Tätä kohti voidaan kannustaa esimerkiksi hankintatuilla.

Hallituksen esitys latauspistevalmiuden velvoittamisesta uusiin tai laajasti peruskorjattaviin taloyhtiöihin on järkevä uudistus. EU:lta takaisin saatavia koronaelvytysrahoja on puolestaan viisasta suunnata julkisen latausinfrastruktuurin rakentamiseen kautta Suomen.

Bensiinin olisi kallistuttava radikaalisti.