Pääkirjoitus 12.10.2020: Juomatavat ovat kehittyneet suotuisasti

Suomalaiset eivät ratkenneet joukolla juopottelemaan, kun yhteiskunta sulkeutui keväällä koronarajoitusten vuoksi. Alkoholin vähittäismyynti Alkoissa ja päivittäistavarakaupoissa kasvoi, mutta kun matkustajatuonti ja ravintolamyynti samaan aikaan romahtivat, kokonaiskulutus laski selvästi. Hamstraaminenkaan ei kostautunut suurelle joukolle, sillä suomalaisten yhteenlaskettu alkoholinkulutus laski huhti–kesäkuussa 10 prosenttia edellisvuodesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Pia Mäkelä summaa, että koronaepidemia on vain jyrkentänyt pitkään jatkunutta kehitystä, jossa alkoholin kulutus on laskenut vuodesta 2007 lähtien.

Tähän suuntaukseen ei ole tuonut käännettä myöskään aiempaa vahvempien mietojen juomien kauppamyynnin salliminen, vaikka uudistuksen vastustajat maalailivat ennakkoon toinen toistaan rankempia uhkakuvia.

Toisaalta Mäkelä arvioi, ettei epidemia vaikuta suomalaisten juomiseen pidemmällä aikavälillä. THL:n tilastot osoittavat, että kun rajoituksia purettiin, kulutuskin palasi tuttuihin uomiinsa.

Poikkeusaika on saattanut jyrkentää juomatottumusten polarisoitumista. THL:n kyselyyn vastanneista 12 prosenttia kertoi vähentäneensä ja 8 prosenttia lisänneensä alkoholin käyttöä epidemian aikana. Kokonaiskuva on ilahduttava ja vastaa myyntitilastoja, mutta eriytyminen huolettaa etenkin päihdehuollossa.

On luultavaa, että kulutus on vähentynyt eristysaikana henkilöillä, joilla alkoholin nauttiminen liittyy sosiaalisiin tilanteisiin eikä ole edennyt vakavan riippuvuuden asteelle. Sen sijaan joillakin juomisen lisääntyminen juuri kotioloissa viittaa alkoholin hallitsemattomaan käyttöön.

Eriytyminen huolettaa etenkin päihdehuollossa.

A-Klinikan toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki ei ilahtunutkaan THL:n luvuista, jotka merkitsevät suurta määrää entistä pahemman alkoholiongelman kanssa painivia ihmisiä. Simojoki toivoo, että kulutus painottuisi ravintoloihin, joissa siihen liittyy aina valvonta ja jonkinasteinen sosiaalinen kontrolli.

Uusia ravintola-anniskeluun kohdistuvia rajoituksia olisikin tarkasteltava myös ongelmakäytön näkökulmasta. Ei ole pelkästään hyvä, että valomerkki tulee ja jatkot siirtyvät koteihin entistä aikaisemmin. Ravintola-ala on tuonut esiin omaa vastuutaan anniskelussa, ja päihdetyön asiantuntijoiden arviot tukevat osaltaan alan näkemystä. Jos ravintoloita rajoitetaan työpaikkojen menettämisen ja konkurssien uhallakin, se on tehtävä tiukasti pakottavin epidemiologisin perustein. Raittiusaatteen ujuttaminen koronatoimiin kääntyisi tarkoitustaan vastaan.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.