Pääkirjoitus 10.10.2020: Kulttuuriin kannattaa panostaa kaikkina aikoina

Kahta puolta Kuopion Snellmaninpuistoa viriää odotuksia kulttuurielämän paremmasta huomisesta. Kaupungin viime vuosien suurimpiin julkisiin rakennushankkeisiin lukeutuva Kuopion museon peruskorjaus ja laajennus on valmis, vaikka avajaisnäyttelyn pysyttäminen ja vanhojen kokoelmien palauttaminen ottavat vielä aikansa. Uusi puoli avataan yleisölle ensi helmikuussa, vanhan puolen uudistuksen arvioidaan valmistuvan vuodenvaihteessa 2011–22.

Museo–kirjasto-kompleksi on nimetty sattuvasti Kantiksi. Ulkopuolelta huomiota herättää merikonttimainen, ikkunaton laajennusosa. Sisältä tila toimii vaihtuvien näyttelyjen tyyssijana. Laaja muunneltavuus ja muut tekniset ratkaisut mahdollistavat myös kansainvälisiä tuontinäyttelyjä.

Puiston toisella laidalla Minna Canthin kotitalon Kanttilan peruskorjaus etenee hitaasti mutta varmasti kohti tavoitteena pidettyä vuotta 2025, jolloin urakan on määrä valmistua samaan aikaan Kuopion kaupungin 250-vuotisjuhlien kanssa.

Huolellisen entisöintityön rinnalla taloon on mietitty sisältöjäkin. Minna Canthin talo ry:n hallituksen puheenjohtajan Seppo Karvisen mukaan suunnitteilla on Minna Canthin akatemia ja ajatuspaja Aatos, jotka jatkavat kirjailijan kuuluisan salongin perintöä nykyajassa.

Akatemia toimisi tieteilijöiden ja taiteilijoiden oppimis- ja jatkokoulutusympäristönä. Siihen liittyvää residenssitoimintaa voisi olla myös eri puolilla Pohjois-Savoa. Akatemian johtavia arvoja olisivat Minnan hengessä tasa-arvo, sananvapaus ja demokratia.

Ajatuspajaa on ideoinut Kuopion kaupunginvaltuutettu Miia Eskelinen-Fingerroos (kok.). Ajatushautomo olisi sitoutumaton puoluepoliittisesti mutta sitäkin sitoutuneempi geopoliittisesti. Lähtökohtana on tosiasia, että Suomesta löytyy useita eri intressipiirejä edustavia ajatuspajoja, mutta ei yhtään, joka tarkastelisi maailmaa laajasti Kehä III:n ulkopuolelta. Eskelinen-Fingerroos näkee, että hanke toimisi Itä-Suomen äänitorvena ja kasvattaisi osaltaan alueen elinvoimaisuutta.

Kantti kestää sukupolvien päähän.

Uusi Kantti-kokonaisuus on Luonnontieteellisen museon museojohtajan Pertti Renvallin mukaan melkoinen kulttuuriteko kuopiolaisilta veronmaksajilta. Kanttilan akatemian ja ajatuspajan rahoitus on puolestaan vielä kartoitusvaiheessa, mutta kyseeseen voisivat tulla etenkin säätiöt, maakuntaliitot ja yritykset.

Taiteeseen, tieteeseen ja hengenelämään yleensä kannattaa panostaa, vaikka ajat olisivat vaikeat. Sivistystä laajasti edustava Kantti kestää kuopiolaisten ja itäsuomalaisten käytössä sukupolvien päähän. Vielä lujempaa tekoa ovat ajatukset, joita Kantti ja Kanttila pitävät sisällään, muokkaavat ja välittävät eteenpäin.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.