Pääkirjoitus 11.10.2020 Ruoka on rauhan ensimmäinen edellytys

Nobelin rauhanpalkinto olisi tuskin voinut mennä tänä vuonna tärkeämpään tai ajankohtaisempaan osoitteeseen. Norjan Nobel-komitea myönsi kunnian perjantaina YK:n alaiselle Maailman elintarvikeohjelmalle WFP:lle (World Food Programme).

Nälänhätä ei näy päivittäin uutisotsikoissa, mikä johtuu valitettavasti osin siitä, ettei aiheella ole uutuusarvoa. Nälästä on tullut enemmän tai vähemmän pysyvä vitsaus maailmaan, vaikka se voitaisiin ihmiskunnan yhteisellä ponnistuksella voittaa. WFP toimii tämän työn etulinjassa torjumalla nälkää kaikkein kiireisimmän avun tarpeessa olevilla kriisialueilla ja sotilaallisten konfliktien keskellä.

Kipeän ajankohtaiseksi palkinnon tekee koronakriisi, joka on pahentanut ja uhkaa edelleen pahentaa nälän, köyhyyden ja sotien noidankehää. Palkitsemisperusteluissa muistutettiin, että sodat ja aseelliset yhteenotot haittaavat elintarvikehuoltoa, ja vastaavasti ihmisten epävarmuus ruuan saannista johtaa konflikteihin.

Kansalaisten täysi vatsakaan ei aina takaa rauhaa, mutta tyhjä vatsa saa suurella todennäköisyydellä riidan aikaan. Pahimmillaan nälkiinnyttämistä käytetään sodankäynnin jatkeena, tietoisena keinona kokonaisten kansojen alistamiseen. Murheellisen kierteen katkaisemiseksi on paikallaan kiinnittää koko maailman huomio ruokaohjelmaan, joka kärsii kaiken lisäksi akuutista resurssipulasta.

Heinäkuussa julkistetun maailman ruokaturvallisuutta ja ravitsemusta koskevan YK-raportin mukaan nälkää näkee 690 miljoonaa eli lähes 9 prosenttia maailman ihmisistä. Aina eteenpäin tulevaisuuteen lykkääntynyt päämäärä nälän poistamisesta saattaa siirtyä myös vallitsevasta tavoitevuodesta 2030, jolloin nälänhätä voi ennusteen mukaan päinvastoin pahentua yltämään 890 miljoonaa henkeä. Viime vuonna WFP auttoi lähes sataa miljoonaa nälkää näkevää tai nälän uhkaamaa ihmistä.

Akuutit alueelliset ruokakriisit, joita WFP pyrkii taltuttamaan, johtuvat myös koronaepidemian yleisistä vaikutuksista, maailmantalouden virran hyytymisestä ja etenkin lento- ja rahtiliikenteen seisokeista.

Pandemia lankesi valmiiksi hauraaseen maailmaan.

Koronakriisin viheliäisyys piilee siinä, että pandemia lankesi valmiiksi hauraaseen maailmaan. Ilmastonmuutoksen kiihdyttämät säiden ääri-ilmiöt lisäävät satokausien epävarmuuksia ja nostavat ruuan hintaa, mikä suistaa kaikkein köyhimpiä nälkärajan väärälle puolelle.

Kuluvana vuonna sadot ovat onnistuneet maailmanlaajuisesti keskimäärin hyvin ja paikoin erinomaisesti. Nälän ja aliravitsemuksen perimmäinen syy ei olekaan maailman kokonaisviljasadossa vaan ravinnon äärimmäisen epätasaisessa ja epäoikeudenmukaisessa jakautumisessa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut