Kunnissa päätetään turvallisuudesta

Kuntien laaja itsehallinto kuuluu suomalaisen demokratian vahvuuksiin. Kauaskantoinen vastuu yhteisistä asioista asettaa päättäjät kuitenkin paljon vartijoiksi. Jos he eivät ole tehtäviensä tasalla, kunnista voi muodostua heikoin lenkki kansallisessa turvallisuudessa.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari varoittaa tuoreessa Uutissuomalaisen debatissa (10.10.), että vieraat vallat, etupäässä Venäjä ja Kiina, pyrkivät pääsemään käsiksi maamme kriittiseen infrastruktuuriin investointien kautta. Ilmiö ei ole uusi, kuten Venäjän kiinteistökauppoja Suomessa tutkinut toimittaja-tietokirjailija Tuula Malin muistuttaa jatkokeskustelussa (11.10.). Ongelmaan on kuitenkin syytä kiinnittää yhä tarkemmin huomiota, kun kuntien talousvaikeudet pahenevat ja niistä tulee pelastavien enkeleiden kaipuussaan entistä alttiimpia houkutuksille.

Infrastruktuurin ja luonnollisten monopolien yksityistäminen on yleensäkin huono idea, mutta turvallisuusnäkökulma korostaa riskejä. Yksityistämisen kautta vaikuttamaan pyrkivät valtiot voivat saada jalansijaa Suomesta suoraan tai tulevien yrityskauppojen kautta. Kuten Pelttari toteaa, vaikutusketjut voivat olla mutkikkaita.

Kuntien on oltava hereillä myös ulkoistaessaan ja kilpailuttaessaan palvelujaan. Hiljattain on nähty muun muassa siivousalalla, että poikkeuksellisen halpojen tarjousten takana voi olla työntekijöiden riistoa, harmaata taloutta ja muuta rikollisuutta. Yritysten luotettavuutta ja kytköksiä on aina tarkasteltava laaja-alaisesti.

Kommentoi