Jukka Mönkkösen kolumni: Yliopisto ja kaupungit tarvitsevat toisiaan

Itä-Suomen yliopisto on Suomen monialaisin tutkimusyliopisto, jonka asema yliopistokentässä on vahva. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että näin on myös tulevaisuudessa.

Syntyvyyden aleneminen ja väestörakenteen muutos ravistelevat suomalaista yhteiskuntaa rajusti seuraavalla vuosikymmenellä. Väestöennusteen mukaan 15–19-vuotiaiden ikäluokka pienenee huomattavasti, jolloin myös yliopistojen välinen kilpailu uusista opiskelijoista kovenee. Jotta yliopistomme ei ajautuisi supistumisen tielle, sen vetovoimaa on kaikin keinoin vahvistettava.

Vetovoimavertailuissa yleensä Helsingissä sijaitsevat sekä Tampereen ja Turun yliopistot valtaavat kärkisijat. Se ei ole yllätys, koska sijaintipaikkakunnan houkuttelevuus yhdessä yliopiston koulutusalojen kiinnostavuuden ja opetuksen laadun kanssa ovat Taloustutkimuksen tuoreen selvityksen mukaan yliopistojen keskeisimmät vetovoimatekijät.

Itä-Suomen yliopisto on vetovoimavertailuissa yleensä 14 yliopiston joukossa siinä keskivaiheilla. Koulutusalamme ovat kiinnostavia ja opetuksen laadussakin pärjäämme. Esimerkiksi opetukseensa tyytyväisimmät lääkärit ja oikeusoppineet tulevat Itä-Suomen yliopistosta. Sijaintipaikkakunnan houkuttelevuuden osalta taaksemme jää kuitenkin vain kolme yliopistokaupunkia.

Me yliopistolla teemme töitä vetovoiman lisäämiseksi muun muassa joustavoittamalla työn tekemisen ja koulutuksen tapoja sekä kehittämällä nykyaikaisia oppimis- ja tutkimusympäristöjä. Kampuskaupunkimme tekevät myös kaikkensa oman elinvoimansa lisäämiseksi.

Tarvitsemme myös vahvaa yhteistä tekemistä vetovoiman ja näkyvyyden parantamiseksi, olemmehan vahvassa keskinäisriippuvuudessa toisistamme. Vain yliopistokaupungit kasvavat ja yliopistokaupungin imago vetää alueelle nuorta väkeä. Samoin kaupunkien elinvoima ja elinympäristön laatu vaikuttavat vahvasti yliopiston kiinnostavuuteen ja maineeseen.

Olemme vahvassa keskinäisriippuvuudessa.

Kuopio ja Joensuu voivat leimautua entistä vahvemmin yliopistokaupungeiksi, joissa on osaamista, innovaatioita, sivistystä ja kulttuuria. Ja vaikkapa poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet urheilu-uran ja opiskelun yhdistämiseen.

Aluetutkijoiden mukaan selkeä alueellinen keskuskaupunkiasema lisää kaupungin elinvoimaa. Vaikka korona on lisännyt hieman ihmisten halukkuutta asua kasvukeskusten ulkopuolella, kaupungistuminen tulee jatkumaan. Tämä on hyvä huomioida, kun maakunnat miettivät tulevaisuusstrategioitaan. Vetovoimaiset yliopistokaupungit turvaavat parhaiten myös koko alueen kehittymisen.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston rehtori.

Kommentoi