Pääkirjoitus 17.10.2020: Biden ei ole vielävarma vaalivoittaja

Demokraattien presidenttiehdokkaalla Joe Bidenilla on gallupeissa turvallisen tuntuinen etumatka presidentti Donald Trumpiin, kun vaaleihin on aikaa alle kolme viikkoa. Eri mittauksissa ero on valtakunnallisesti 9–10 prosenttiyksikköä, ja monissa ratkaisevissa vaa'ankieliosavaltioissakin selvä Bidenin eduksi.

Vaalien suuri käänne, Trumpin sairastuminen koronaan, ei ole nostanut hänen kannatustaan. Vastuuton käytös ennen tartunnan toteamista, äkkilähtö sairaalasta, immuniteetilla kehuminen ja nopea kannattajien uudelleenkohtaaminen ei vakuuta liikkuvia äänestäjiä presidentin mielenliikkeiden vakaudesta.

Myöskään perjantain vastaisena yönä Suomen aikaa järjestetyt ehdokkaiden yhtäaikaiset televisiovaalitilaisuudet tuskin liikuttivat asetelmaa suuntaan tai toiseen. Trump antoi moniselitteisen vastauksen siihen, oliko häntä testattu ennen vaaliväittelyä Bidenin kanssa. Hän kyseenalaisti jälleen maskien käytön tehokkuuden koronaviruksen torjunnassa. Hän ei tuominnut QAnon-salaliittoteoriaa, jonka mukaan demokraatit johtavat ja suojelevat saatananpalvojapedofiilejä.

Rinnakkaiskanavalla Biden pysytteli kampanjansa teemoissa ja esiintyi amerikkalaiskommentaattorien mukaan pitkäpiimäisesti. Ääripäät asiasisällöissä ja esiintymisissä eivät voisi olla kauempana toisistaan.

Vaikka se eurooppalaisesta näkökulmasta oudolta tuntuukin, Trumpilla on vielä toivoa. Amerikkalaisten kahtiajako arvoliberaaleihin ja konservatiiveihin on niin jyrkkä, että harva äänestäjä vaihtaa puolta, teki Trump mitä tahansa.

Niiden amerikkalaisten osuudet, jotka hyväksyvät tai eivät hyväksy Trumpin toimia, ovat pysyneet kuta kuinkin samoina virkakauden alusta lähtien (Helsingin Sanomat 16.10.). Seurantatutkimus kuvaa hyvin asetelman jäykkyyttä. Kahtiajaosta seuraa muun muassa, että melko maltillisiksikin laskettavat konservatiivit äänestävät Trumpia vioistaan huolimatta mieluummin kuin Bidenia.

Harva äänestäjä vaihtaa puolta.

Rintamalinjojen pysyvyys johtaa siihen, että vaalit ratkaisee kummankin osapuolen äänestysaktiivisuus. Tästä syystä gallupitkin saattavat ennustaa pieleen, kuten kävi Trumpin ja Hillary Clintonin koitoksessa.

Kansakuntaa jakavat kiistat saavat liikkeelle molempien kannattajia. Demokraatit saattavat aktivoitua esimerkiksi korkeimman oikeuden konservatiivisesta nimityksestä, ja republikaanit vastaavasti uhasta, että Biden tavalla tai toisella vesittäisi uudet voimasuhteet. Jännitys piilee loppuun asti siinä, kumman joukot jaksavat sinnikkäimmin nähdä vaivaa äänestyspaikoilla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu