Pääkirjoitus 23.10.2020: Hölmöläisten säästöä poliisin resursseista

Kesäkuussa uudistuneen tieliikennelain valvonnan ongelmat osoittavat, ettei säästäminen julkisissa menoissa aina kannata. Uutissuomalaisen (22.10.) laskelman mukaan touko–elokuussa jäi määräämättä arviolta 80 000 rikesakkoa tai liikennevirhemaksua, kun järjestelmän käyttöönotto johti poliisissa henkilöstön ylikuormitukseen ja valvontakameroiden sulkemiseen.

Poliisihallitus pyysi liikennevirhemaksujärjestelmän uudistuksen toteutukseen viime hallituskaudella 3–4 miljoonaa euroa lisärahaa, joka jäi kuitenkin saamatta. Uutissuomalainen arvioi henkilöstövajeen aiheuttaneen noin 12 miljoonan euron tulonmenetykset valtiolle oletuksella, että ylinopeuksien määrä pysyi ennallaan viime vuodesta. Toisin sanoen tinkiminen poliisin resursseista tässä kohtaa tuotti valtiontaloudelle noin 8 miljoonaa euroa miinusta. Laskelma on vain suuntaa antava, mutta siihen sisältyvät epävarmuudetkaan eivät muuta tosiasiaa. Säästö, joka leikkaa tulovirtaa enemmän kuin säästää, on hölmöläisten taloudenpitoa.

Opettavaisempaa esimerkkiä kalliiksi tulevasta osaoptimoinnista on vaikeaa löytää. On totta, että jokaisella julkistalouden sektorilla leikkauksia vastustetaan säännönmukaisesti sillä perusteella, että ne aiheuttavat kuluja jossain toisaalla. Usein nämä väitteet perustuvat varsin spekulatiivisiin ja tarkoitushakuisiin laskelmiin. Liikennevirhemaksujen ja rikesakkojen tapauksessa tappiot voidaan kuitenkin osoittaa suoraan.

Uuteen järjestelmään on jäänyt muitakin valuvikoja. Auton omistaja voi välttyä lain porsaanreiän ansiosta liikennevirhemaksulta, jos häntä ei voida henkilökohtaisesti tunnistaa valvontakamerakuvasta esimerkiksi maskin takia (Yle 21.10.). Tulkinta on vastoin järkeä ja yleistä oikeustajua. Vastuu auton käytöstä tai luovuttamisesta toiselle on omistajalla, joten sakko tai maksu päätyy mitatussa ylinopeustapauksessa oikeaan osoitteeseen rekisterinumeron mukaan.

Automaattisen liikennevalvonnan perimmäinen tarkoitus ei ole mahdollisimman suuren summan kerääminen valtion kirstuun vaan liikenneturvallisuuden parantaminen. Järjestelmän toimiminen vajaateholla aiheuttaa kuitenkin kaksinkertaisen haitan, kun tulot jäävät saamatta ja liikennekulttuuri samalla rapautuu.

Poliisin resurssi on yhteiskunnalle monestakin syystä huono säästökohde. Selvä esimerkki ovat talousrikokset, joiden selvittämättä jättäminen jättää rikoshyödyn rikollisille. Myös ylinopeuksissa ja muissa arkisissa rötöksissä on pidettävä yllä riittävän korkeaa kiinnijäämisriskiä yleisen lainkuuliaisuuden takaamiseksi.

Myös arkisissa rötöksissä on pidettävä yllä kiinnijäämisriskiä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.