Sami Vainion kolumni: Trump ei ole syy vaan seuraus

Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat tietenkin henkilövaalit, mutta niiden tulkinta on keskittynyt henkilöihin liiaksikin. Donald Trumpin hahmo hallitsee niin kannattajien kuin vastustajienkin mieliä. Joe Bidenin suurin ansio on, ettei hän ole Trump. Näkökulma kuitenkin peittää näkyvistä politiikan ja ideologian. Vastakkain eivät ole vain kaksi vanhusta, vaan myös republikaanit ja demokraatit, konservatiivit ja liberaalit. Ei tehdä suurta väkivaltaa, jos pyöristetään: oikeisto ja vasemmisto.

Trump on öykkäri, mahdollisesti narsisti ja sosiopaatti, mutta republikaaneille hän on heidän oma öykkärinsä. Trump on ajanut arvokonservatiiveille mieluista politiikkaa esimerkiksi korkeimman oikeuden tuomarinimityksissä, ja yrittäjille mieluista veropolitiikkaa. Etnisillä vähemmistöillä on omat syynsä äänestää republikaaneja. Esimerkiksi Kuubasta tai Venezuelasta lähtöisin olevien joukossa istuu syvä sosialismin pelko. Mustien yhteisöjä määrittää usein herätyskristillisyys.

Miksi nämä ryhmät eivät äänestäisi Trumpia? Selitys karkaa helposti marxilaiseen teoriaan väärästä tietoisuudesta. Äänestämällä oikeistoa he äänestävät väitteen mukaan omia intressejään vastaan, siis harhaisesti. Selityksessä politiikka kuitenkin kaventuu kamppailuksi taloudellisista resursseista. Arvojen ja kokemusten ulottuvuus unohtuu.

On epärealistista olettaa, että moni republikaani vaihtaisi puoluekantaansa Trumpin sekoilujen takia. Vain liikkuvat äänestäjät saattavat tehdä valinnan nimenomaan Trumpin persoonaa vastaan, mutta heitä on kahtiajakautuneessa suurvallassa verraten vähän.

Sosiaalisessa mediassa voi törmätä huudahdukseen "miten joku voi ajatella noin täydellisesti pieleen?". Näin reagoidaan itselle vieraan arvomaailman ilmaisemiseen. Liberaalit pitävät konservatiiveja tyhminä, hulluina, pahoina, aivopestyinä. Konservatiivit ajattelevat samoin liberaaleista. Ja kun molemmin puolin loukataan, halveksitaan ja valikoidaan totuutta, molemmin puolin uhma vain kasvaa.

Tämä on tietenkin hyvin vahingollinen tapa ajatella poliittista erimielisyyttä. Sekä liberaaleilla että konservatiiveilla on perusteensa kannattaa arvojaan. Erimielisyys pitäisi hyväksyä demokratiassa jatkuvien neuvottelujen ja kivuliaiden kompromissien pohjaksi.

Demonisointi on alku tuhon tielle. Ajatellaan, että ideologisissa asioissa on saavutettavissa lopullinen totuus, joka on jo oikeastaan itsellä hallussa. On siis oikein pakottaa väärämielinen toinen kannattamaan tätä totuutta. Näin syntyy totalitarismin siemen mistä tahansa ideologisesta suunnasta. Trump ei ole pitkään jatkuneen kehityskulun syy vaan seuraus.

Arvojen ulottuvuus unohtuu.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.