Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivi Nergin kolumni Suomi kestävän kasvun tielle

Elämmekö myös mustien joutsenten aikaa kestävyysvajeen, ikääntymisen, sosiaali- ja terveysmenojen kasvun ja työttömyyden ajan kanssa? Lähiajoilta tulee mieleen: Krim, eurokriisi, maahanmuutto, Covid-19. Mikä seuraavaksi? Maailma on muuttunut kompleksisemmaksi, kriisit nopeammiksi ja ongelmat vaikeammiksi.

Samaan aikaan poliittisen järjestelmämme polarisoituminen ja puolueiden pirstaloituminen haastavat järjestelmämme kyvyn ratkoa eteen nousevia kysymyksiä. Tarvitsemme vanhoja hyväksi havaittuja päätöksentekomekanismeja, kuten parlamentaarista työskentelyä, mutta samanaikaisesti joustavia ja nopeita tapoja toimia yllättävissä tilanteissa.

Keskinäisriippuvuus on voimakkaasti kasvanut. Kaikki edellä mainitut mustat joutsenet koskettivat koko maailmaa. Korona alkoi Kiinasta ja nyt seuraamme jännittyneinä, miten Euroopan maat selviävät pahenevasta epidemiasta.

USA:n presidentinvaalien tulostenlaskenta on menossa juuri nyt. Samaan aikaan asiantuntijat arvioivat, mikä on vaalituloksen vaikutus Suomen talouteen. Analyytikot toivovat USA:n tilanteen nopeaa selkiytymistä ja toteutettavan elvytyspaketin liikkeelle saamista. Sekä koronatilanteen hoito että USA:n talouden kehitys vaikuttavat merkittävästi maailmantalouteen.

Myös EU:ssa haetaan ratkaisuja koronan hallintaan ja sen aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten vaurioiden korjaamiseen. Kesällä jäsenmaat sopivat yhteisestä 750 miljardin euron elpymispaketista. Sen koko EU:n tavoitteena on 20 prosentin bkt-nousu ja 2 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2024 mennessä.

Euroopan kilpailukyvystä on siis kyse. Painopisteinä kaikkien jäsenmaiden ohjelmissa tulee olla rakenteelliset uudistukset ja niitä tukevat investointi- ja muut hankkeet etenkin vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa.

Mustat joutsenet koskettivat koko maailmaa.

Suomen kestävä kasvun ohjelmaa, noin 2,3 miljardia euroa, on valmisteltu aktiivisessa vuorovaikutuksessa alueiden, yritysten, kaupunkien ja järjestöjen kanssa. Selonteko eduskunnalle annetaan loppusyksystä ja itse ohjelma hyväksytään alkuvuodesta. Ja sitten käynnistyvät hankehaut.

Aluekiertueen tärkein havainto oli maakuntien hyvät valmiudet ja halu käynnistää useiden maakuntien yhteisiä, uudistavia kansallisia hankkeita. Ilo oli myös havaita, että koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan painopiste oli kaikkein suosituin maakuntien tarkastelussa.

Yliopistomaakunnissa halutaan rakentaa alustaa kansainvälisesti kilpailukykyiselle toiminnalle. Näin myös Pohjois-Savossa.

Nyt tarvitsemme yhteistä uudistavaa ajattelua ja vaikuttavaa rahankäyttöä viemään Suomea kestävän kasvun tielle.

Kirjoittaja on valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri.