Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Savon Sanomat 115 vuotta – Lue Juhlalehti!

Pääkirjoitus 20.11.2020 Kuntataloudessa petollisen seesteistä

Kuntataloudelle kuuluu ihmeen hyvää keskellä korona-ajan ahdinkoa. Pohjois-Savossa tuloverotus kiristyy ensi vuonna ainoastaan Vesannolla, joka korottaa myös kiinteistöveroprosenttejaan. Sonkajärvi keventää yleistä kiinteistöveroa ja Kuopio nostaa sitä vakituisen asunnon kohdalla. Loput maakunnan kunnista pitää verotuksensa ennallaan (Savon Sanomat 19.11.).

Uutissuomalaisen (19.11.) selvitys puolestaan kertoo, että lähes kaikkien Suomen 20 suurimman kaupungin tulosennuste tälle vuodelle on parempi kuin viime vuoden tilinpäätös. Ainoastaan Kuopio, Helsinki ja Turku odottavat viime vuotta heikompaa tulosta.

Veromaltti on myönteistä kehitystä, sillä jatkuva kuntalaisten maksutaakan kasvattaminen on varma tie näivettymiseen. Valitettavasti ilahduttavat näkymät eivät ole varsinaisesti parantuneen taloudenpidon ansiota, vaikka Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan sopeutustoimillakin on ollut osuutensa tulosparannuksiin.

Pääasiallinen syy seesteiseen tilanteeseen on valtion kunnille erittäin avokätisesti tarjoama tuki koronakriisistä selviytymiseen. Punakallion mukaan valtion tuet ovat olleet niin runsaita, että koronatoimien lisäksi niitä on monin paikoin riittänyt talouden yleiseen paikkaamiseen. Tämä on ollut mahdollista siksi, että kuntakentälle myönnetystä kolmen miljardin potista kaksi miljardia on luovutettu suoraan valtionosuuksien ja yhteisöverojen korotuksina. Vain loppuosa on myönnetty hakemusten perusteella määriteltyyn tarpeeseen, esimerkiksi testaamiseen tai koronan aiheuttamiin tulonmenetyksiin.

Etenkin kunnat, jotka ovat selvinneet vähillä tartunnoilla, ovat hyötyneet, sillä tukia ei ole myönnetty epidemiatilanteen mukaisesti. Valtiovarainministeriön finanssipolitiikan yksikön päällikkö Tero Tyni myöntääkin, että kohtaanto on mennyt pieleen. Oikeudenmukaisuudesta oli kuitenkin keväällä joustettava, kun pyrittiin rahanjaon nopeuteen. Lisäksi kuntia on haluttu yleisesti resursoida muun muassa testaamiseen (Helsingin Sanomat 19.11.).

Valtion kädenojennus on ollut kokonaisuutena välttämätön, sillä ilman sitä kunnat olisivat syöksyneet koronakriisissä vapaaseen pudotukseen. Toisaalta elvyttävä finanssipolitiikka on ollut niin ylenpalttista, että se vääristää sekä valtion että kuntien rahankäytön todellisuutta.

Vakaudelle ei ole reaalitaloudellista pohjaa, sillä se on saavutettu velkaantumisella. Pandemia on taannut ainoastaan hetken hengähdystauon, jonka jälkeen julkistalouden tervehdyttäminen jatkuu entistä haastavammasta tilanteesta.

Pandemia on taannut hetken hengähdystauon.